Syyskuinen aamu on valjennut Kotorinlahdella Montenegrossa. Vielä muutama hetki ja aurinko nousisi vuorien takaa valaisten Kotorin kaupungin länsipuolen. Katselen Airbnb-kämppämme parvekkeelta uskomattoman kaunista maisemaa ja huomaan, että puiden takaa näkyy jo 280-metrinen loistoristeilijä, joka tuo risteilyturisteja Kotorin vanhaankaupunkiin.

Asiantuntijapiireissä kuiskaillaan, että Montenegro kannattaa käydä tsekkaamassa nyt, sillä turistimäärät ja sitä myöten hinnat ovat nousussa. Vielä tällä hetkellä (2019) Montenegron hintataso on mutu-tuntumalla noin puolet Suomea edullisempaa, ainakin ruokien, juomien, taksien sekä julkisen liikenteen suhteen. Norwegian avasi suoran reitin Tivatin kaupunkiin vartin päähän Kotorista ja sen innoittamana mekin perheen voimin (kaksi aikuista ja kaksi pientä lasta) reissuun lähdimme.

Kotor, muutakin kuin vanhakaupunki?

Kotorin kaupunki sijaitsee Montenegron lounaisosassa suojaisan Kotorinlahden perukoilla, ja siitä tulikin jylhien vuorien ja turkoosin veden vuoksi yksi kauneimmista kaupungeista, joissa olen vieraillut. Tunnettu ja historiallinen maailmanperintökohde tunnetaan erityisesti sen kauniista ja tunnelmallisesta vanhastakaupungistaan, ja totta puhuen – kovin paljon muuta itse Kotor ei tarjoakaan. Eikä sen oikeastaan tarvitsekaan, sillä lähiseuduilta löytyy kosolti nähtävää ja senkin vuoksi Kotor on majapaikkana järkevä kun Montenegroon suuntaa. Itse asuimme kaupungin länsipuolella Muon kaupunginosassa lokaaliväestön keskuudessa, 20 minuutin kävelymatkan päässä, poissa keskustan turisti- ja ihmisvilinästä. Muo oli muilta osin loistava valinta, mutta kaikki palvelut ravintoloiden tai edes pienten ruokakauppojen suhteen sijaitsi lähempänä Kotorin keskustaa.

Kannattaako Kotorissa vierailevan mennä edes muualle kuin vanhaankaupunkiin? Joo ja ei. Jos vierailet kaupungissa vain päiväseltään, niin vanhastakaupungista löytyy todennäköisesti tarvitsevasi, sillä lukuisat ravintolat, kahvilat ja pienet kaupat seuraavat toinen toistaan. Kapeilla kujilla haahuilu on mukavaa ja joka kulman takaa paljastuu jotain nähtävää kirkoista kissoihin. Kissat ovat nimittäin Kotorin eräänlainen tunnusmerkki ja niitä on pitkin poikin kaupunkia niin paljon, että vanhaankaupunkiin on perustettu myös kissamuseo.

Kotorin linnoitus

Kotorin vanhankaupungin takaa nousevalta vuorelta löytyy linnoitus, jonne kiipeäminen palkitsee, mutta vaatii hieman hikoilua. Perille päästäkseen täytyy kiivetä kevyet noin 1500 porrasta eikä urakkaa ainakaan kesäkaudella helpota 30-40 asteen lämpötilat. Hapotus on kuitenkin vaivan arvoista, sillä jo matkan varrelta aukeaa hienot maisemat ja ne vain paranevat sitä mukaan kun jalat alkavat painamaan. Puolessa välissä rinnettä sijaitsevalta linnoitukselta näkeekin jo todella laajasti Kotorinlahden sekä kaupungin lintuperspektiivistä. Ainakin kesäaikaan hinta nousulle oli kahdeksan euroa, mutta se oli sen arvoinen. Huonokuntoisille tai liikuntarajoitteisille nousu ei kuitenkaan ole hyvä idea, sillä mitään apuvälineitä kipuamiseen ei ole tarjolla. Linnoitukselle kannattaa nousta joko aamulla aikaisin tai sitten auringonlaskua ihailemaan, niin välttää pahimman kuumuuden sekä ryysikseen. Mitäs sanotte näistä maisemista?

Ruoka ja juoma Kotorissa

Huomionarvoista Kotorissa sekä koko Montenegrossa on se, ettei meille suomalaisille tuttuja piharuokaketjuja tai vaateliikkeitä ole. Koko reissulla ei tullut vastaan ainuttakaan Mäkkiä, Burger Kingiä saati H&M-myymälää ja tämä oli pelkästään positiivista. Ruokapaikkoja löytyy moneen lähtöön niin laatu- kuin hintatasonkin suhteen. Edullisimmat lounaat ja illalliset maksoivat juomineen reilusti alle kympin ja kalleimmat parisenkymppiä. Viikon aikana tuli syötyä kaikkea mahdollista pizzoista kalakeittoon eikä mitään totaalifloppia tullut vastaan kertaakaan, mutta sitäkin parempia pizzoja, burgereita ja leikkeleitä kylläkin. Eikä paikallinen olut saati vranac-rypäleistä tehty punaviini ole lainkaan hassumpaa myöskään.

Ravintoloista voisi nostaa esiin pari; vanhastakaupungista löytyvä Gastro Pub 702 sekä Ladovina, joka sijaitsee Kotorinlahden päässä lähellä rantaa. Edeltävän burgerit lienevät kaupungin parhaat ja jälkimmäisestä ruoka- ja juomalistalta löytyy monipuolisesti kaikille jotain. Ladovina on myös viinibaari ja saapahan tuolta myös aamupalaa eli periaatteessa siellä voisi istua aamusta iltaan. Kaikissa paikoissa palvelukulttuuri ei kuitenkaan aina ole ihan Suomen tasoa, sillä esimerkiksi yhdessä ravintolassa laskua sai odotella 10 minuuttia, kun tarjoilija istui oven vieressä rööki suussa kännykkää selaten. Mut hei, maassa maan tavalla!

Ostokset Kotorista

Mikään shoppailuparatiisi Kotor ei ole, mutta etenkin nahkatuotteita ja koruja kaupungista voi löytää hyvään hintaan. Suurin osa vanhankaupungin liikkeistä on matkamuistomyymälöitä ja meidänkin jääkaappiin ilmeistyi uusi magneetti reissun päätteksi, mutta mitään muuta järkevää ostettavaa ainakaan vanhankaupungin alueelta ei löytynyt. Suurimmat ruokakaupat sijaitsevat vanhankaupungin muurien molemmin puolin, joten mikäli majoitut Balkanin maille tyypillisiin kotimajoituksiin, niin näistä parhaiten eväshommat kämpille. Itse söimme kerran päivässä kämpällä ja sitten lounaan tai illallisen ravintolassa ja näin lapsiperheen näkökulmasta järjestely rokkasi kivasti.

Loistoristeilijät

Jo aiemmin mainitut loistoristeilijät tuovat kaupunkiin valtavan määrän turisteja päivittäin. Syyskuun puolella suurin risteilyruuhka oli jo helpottunut, mutta silti joka päivä parvekkeemme eteen parkkeerasi päiväksi vähintään yksi, usein kaksikin jättiläistä, josta pelastusveneet ja yhteysalukset kuljettivat matkustajia jatkuvana virtana kohti kaupunkia. Etenkin amerikkalaisturistien määrä oli silmiinpistävä, mutta laivojen lähdettyä illalla kohti uusia satamia tuntui suurin osa turisteista tulevan Venäjältä tai Serbiasta. Kotor on joka tapauksessa laivabongareiden unelmakohde ja vaikka näistä risteilyistä voi olla montaa mieltä, niin täytyy sanoa, että etenkin MSC varustamon laivojen lähtö kaupungista oli tyylikäs. Laivalta laitettiin oopperasinfonia soimaan ja sen päätyttyä kolme kumeaa torven tööttäystä lähetti laivan kapeaa Kotorinlahtea pitkin kohti uusia satamia.

Liikkuminen paikasta toiseen

Parhaiten Montenegroon pääsee tutustumaan vuokraamalla auton, mutta jos ajaminen kapeilla ja paikoin huonokuntoisilla teillä ei inspiroi, niin bussit kulkevat myös kivasti sekä lähelle että kauas. Itse käytimme jonkun verran takseja ja niidenkään hinta ei etenkään Kotorin sisällä päätä huimannut. Parin kilometrin ajomatka asunnolle maksoi kolmesta eurosta viiteen euroon ja kauemmaksi Tivatiin tai Perastiin parikymmentä euroa. Ainoa taksikokemus jonka kanssa on syytä olla tarkkana on taksi lentoasemalta kohteeseen. Hinnoittelu on villiä ja todennäköisesti joudut maksamaan vähintään tuplahinnan normaaliin taksaan verrattuna ellet jaksa vääntää, tinkiä ja leikkiä turkkilaista basaaria. Kannattaakin varata kuljetus etukäteen hotellilta tai asunnon omistajalta niin säästät ainakin jonkun euron.

Ilmasto ja parhaat matkustusajankohdat

Kotor on kaunis, viihtyisä, turvallinen ja ainakin vielä toistaiseksi kohtuullisen edullinen matkakohde. Ilmat ovat lämpimät alkukeväästä pitkälle syksyyn ja etenkin heinä-elokuun ulkopuolella pahin turistiryysis on poissa. Kotorinlahden suurimmaksi osaksi kirkas vesi houkuttelee pulahtamaan lämpiminä päivinä, mutta paratiisimaisia hiekkarantoja kaupungista ei löydy. Etenkin Muon puolella on laitureita ja pieniä poukamia, josta kastautuminen onnistuu iisisti. Meidän tapauksessa uima-allas majoituspaikassa oli must, mutta jostain syystä näitä ei Kotorin alueella liikaa ole saatavilla.

Kotor-pisteet

Laamanaaman Kotor-pisteet 9-. En ehkä Kotoriin menisi enää uudelleen, koska viikossa ehti sen aika kivasti kahlata läpi, mutta Montenegroon kyllä. Myös Kroatian puolelta on helppo tehdä Montenegroon reissu ja miksei myös toisinpäin.

Seuraavaan Montenegro-juttuun pääset tästä:

Montenegron helmiä osa 2 – Tivat