RO! Norjalainen jalkapallo on ollut viime vuodet suuressa nousussa eikä vähiten sen suurimpien nimien, Erling Haalandin ja Martin Ødegaardin vuoksi. Tähtiensä ansiosta Norja pelasi kesällä 2026 ensimmäistä kertaa jalkapallon MM-kisoissa 28 vuoteen eikä jättänyt ketään kylmäksi sijoittuen hienosti kahdeksan parhaan joukkoon. Vieläkin parempaan olisi saattanut ollut sauma ilman kyseenalaisia VAR-tuomioita puolivälierässä Englantia vastaan, mutta Norja ja viikinkisoutu jättivät jälkensä jalkapallofanien sydämiin.

Seuraan itse sarjataulukkotasolla myös Norjan pääsarja Eliteserieniä ja bongasin kesäkuun alussa, että elokuisen viikonlopun aikana sekä oslolainen Vålerenga että naapurikaupunki Lillestrømistä tuleva Lillestrøm SK pelaisivat kotiottelunsa samana päivänä. Ensin pelaisi Vålerenga sensaatiojoukkue FK Bodø/Glimtiä vastaan ja sitten muutama tunti myöhemmin Lillestrøm kohtaisi takavuosien suurseura Rosenborgin. Täydellistä! Muutama viesti ja reissukaverini, joka tässä jutussa tunnetaan vaatimattomalla nimellä Pablo Javier Giuseppe Dimitriev Jésus Soldado Möttönen, tarttui syöttiin. Ei muuta kuin lennot sekä hotelli varaukseen, ja odottelemaan lipunmyyntien alkamista.

Viikot kuluivat ja ensin tuli myyntiin Vålerengan matsi. Liput perinteisen oslolaisseuran otteluihin saa kätevästi ilman rekisteröintejä Vålerengan kotisivuilta. Hinnat pyörivät 210–399 Norjan kruunun välillä katsomosta riippuen. Bodø/Glimt-peliin ostettiin tiketit pitkältä sivulta Oslo Taxi-tribunen katsomosta sopuisaan 249 Norjan kruunun hintaan, joka tekee noin 23 euroa per naama. Paria päivää ennen hulinaa lippuja oli myyty jo 14 000 kappaletta, ja lopulta reilun 16 000 katsojan stadion myytiin loppuun päivää ennen ottelua.

Kolme viikkoa ennen lähtöpäivää tuli myyntiin myös Lillestrømin kotipeli eikä niidenkään hankkiminen tuottanut ongelmia. Paitsi että lippujen ostamisen jälkeen huomasin, että ottelu oli siirretty sunnuntaille ja pelattaisiin samaan aikaan, kun meidän pitäisi istua lentokoneessa matkalla Suomeen. Ei saatana. Selvisi, että ottelu oli siirretty lauantai-illasta sunnuntaille poliisin kehotuksesta, koska kaksi isoa peliä noin lähellä toisiaan aiheuttaisivat turvallisuusriskin. Tätä ei ikävä kyllä oltu infottu kummankaan joukkueen somessa eikä kotisivuilla, joten kättä taskuun ja uusia paluulentoja ostamaan. Laamanaaman halpamatkat olivat kaunis muisto vain.

Lillestrøm lauantaina 8.8.2026 klo 8.00

”La oss gå”, sanoivat espoolaiset, kun Norjaan lähtivät. Olemme saapuneet Lillestrømin kaupunkiin perjantai-iltana ja käyneet katselemassa yllättävän hiljaisen keskustan ravintola- ja pubitarjontaa. Löysimme sentään hyvät burgerit, kaupungin edullisimman oluen (7 euroa) sekä Lillestrøm SK:n kannattajabaarin. Yöunien jälkeen oli aika vetäistä naamariin Scandicin laadukas aamupala ja tehdä pelipäivän kävelylenkki joen rantaa pitkin ennen siirtymistä Osloon.

Vålerenga Fotball – tai kuten logossa lukee VIF (Vålerenga Idrettsforening) – on oslolainen monilajiseura, jonka päälajit ovat jalkapallo sekä jääkiekko. Pääsarja Eliteserienissä pelaavat sinipunaiset aloittivat kauden surkeasti ja jo toukukuun puolivälissä se vaihtoi valmentajakseen Johannes Moesgaardin. Tämän jälkeen joukkueen otteet piristyivät ja ennen päivän ottelua joukkue on sarjataulukossa yhdeksäntenä. Edellisessä ottelussa oslolaisille tuli kuitenkin nolo 3-0 kotitappio HamKamille, kun joukkueen tärkeälle keskikenttäpelaajalle Henrik Bjordalille näytettiin punaista korttia ottelun alkupuolella. Lähes 16 miljoonan euron markkina-arvo on Transfermarktin mukaan Norjan Eliteserienien keskitasoa. Historian saatossa VIF:n pelipaitaa on kantanut viisi suomalaista, näistä viimeisempänä Noah Pallas, joka kaudella 2025 pelasi 10 ottelua. Tunnetuimmat suomalaiset Engan paidassa ovat olleet Aki Riihilahti sekä Daniel Håkans. VIF on voittanut historiansa aikana viisi Norjan mestaruutta ja neljä cupin voittoa.

Vålerengalla on useita kannattajaryhmiä. Suurin ja tunnetuin on Klanen, joka on samalla myös Norjan suurin ja ehkä kovaäänisin pääty. Samassa katsomonosassa on myös Ikaros Oslo, joka on nuorempi ultras-ryhmä sekä esimerkiksi Kokos Vålerenga, jonka jäsenet ovat seuran tarra- ja graffitiskenen pääarkkitehtejä. Kunnianosoituksena seura on ”jäädyttänyt” numeron 12, joka omistettu kahdennelletoista kenttäpelaajalle eli kannattajille.

Jalkapallosivusto Transfermarkt näyttää VIF:in arvokkaimmaksi pelaajaksi 20-vuotiaan vasemman laidan Filip Thorvaldsenin. Otteluviikolla huhut tosin vievät miestä jo kohti isompia sarjoja. Seuran silti mielenkiintoisin nimi on vasta 15-vuotias Gabriel Rajkovic, joka on seurahistorian nuorin peliaikaa saanut pelaaja. Tanskalainen Lucas Haren on kauden paras maalintekijä kuudella osumalla.

Vastustaja, Sodankylän korkeudelta, Bodøn kaupungista tuleva, FK Bodø/Glimt on todellinen sensaatiojoukkue uskomattoman hienon Eurooppamenestyksen vuoksi vuosilta 2024–2026. Matkalla Napapiirillä kaatui sellaisia vaatimattomia suurseuroja kuin Beşiktaş, Lazio, Sporting Lissabon, Inter, Atlético Madrid sekä Manchester City. Huh huh! Joukkue on dominoinut myös Norjan liigaa voittamalla mestaruuden 2020-luvulla neljä kertaa, viimeksi 2024. Menestys tarkoittaa myös pelaajille mahdollisuuksia päästä eteenpäin. Viimeksi paras maalintekijä ja kapteeni Kasper Hogh lähti heinäkuun lopussa Celticiin, joten häntä ei VIF-ottelussa enää nähdä. Manageri Kjetil Knutsen sen sijaan on nähty penkin takana kaudesta 2018 eikä mikään viittaa siihen, että mies ainakaan potkuja saisi.

Bodø/Glimt on edellisellä kierroksella noussut sarjakärkeen 4-0 voitolla Lillestrømistä ja lähtee myös VIF-otteluun ennakkosuosikkina. Jotain tasosta kertoo sekin, että seura on hävinnyt kauden aikana vieraskentällä vain kerran. Keltapaidoista MM-kisoissa Norjaa edustivat Patrick Berg, Fredrik André Bjørkan sekä Jens Petter Hauge. Euromenestys näkyy myös kassan puolella, sillä Bodø/Glimt markkina-arvo on 74 miljoonaa euroa, kun sarjan toiseksi parhaalla, Vikingillä, se on 49 miljoonaa. Europeleistä puheen ollen, Bodø pelasi tätä ottelua edeltävällä viikolla Mestarien liigan karsintaa Belgiassa Royale Union SG:tä vastaan ja haki 2-2 tasurin. Viikkoa myöhemmin, tätä juttua kirjoittaessani – joukkue selvittikin tiensä jatkoon kotivoiton turvin. Eurodominointi jatkuu siis normaalisti.

Oslo lauantaina 8.8.2026 klo 11.00

Olemme saapuneet lähijunalla alle 20 minuutin matkan Oslon päärautatieasemalle, joka kuhisee ihmisiä lauantaisena kesäpäivänä. Mietimme päivän agendaa, sillä ennen Vålerengan ja Bodø/Glimtin välistä ottelua meillä on kolmisen tuntia aikaa keksiä mieleistä tekemistä. Molempien mielessä on mitäpä muutakaan kuin pre-game-oluet, ja hyvä ystänäni tekoäly keksi siihen tarkoitukseen parikin paikkaa. Päätimme ensimmäisenä ottaa suunnaksi Bohemen-pubin, joka sijaitsee Oslon keskustan alueella.

Kannattajapubi Bohemen on paikallisille legendaarinen paikka, josta kannattajapääty Klanen omistaa siivun. Vålerengan lippu liehuu pubin edustan tangossa astellessamme sisälle pimeähköön baariin. Sisällä huomaamme heti, että nyt ollaan perinteisessä urheilubaarissa, sillä jokainen seinä ja katto on täynnä eri joukkueiden pelipaitoja, kaulahuiveja sekä viirejä. TV näyttää highlighteja edellisillan 2. Bundesligan avausottelusta ja jokaisella muulla asiakkaalla on päällään jotain Vålerengan sinipunaista. Erotumme selvästi tästä porukasta, mutta se ei tunnu kiinnostavan ketään. Niinpä ostamme 100 kruunun hintaiset oluet ja katselemme ympärillemme nauttien kannattajakulttuurista. Mahtava paikka!

Voisin viettää Bohemenissa vaikka koko päivän tai viikonlopun, mutta jatkamme matkaa yhden oluen jälkeen. Seuraavaksi suuntaamme kohti Vålerengan kaupunginosaa. Ostimme aamulla noin 20 euron hintaiset 24 h-liput, joilla saa suhata julkisilla mielin määrin, ja otamme suunnaksi VIF:n toisen kannattajabaarin, Vålerenga Vertshusin. Saavumme paikalle kello 11.59 ja huomaamme, että kapakka on vasta aukeamassa ja olemme päivän ensimmäiset asiakkaat. Sehän sopii! Pubin takana on aivan mahtava keitaan oloinen sisäpiha, johon paistaa aurinko ja tunnelma on jollain tavalla maagisen hieno. Pikkuhiljaa muitakin janoisia peliin meneviä kannattajia saapuu ravintolaan ja tunnelma kohoaa entisestään. Myös täällä on seuran värit upeasti esillä eikä kenellekään jää epäselväksi minkä joukkueen kantapaikassa olemme. Vessan seinääkin koristaa VIF-mosaiikki satojen kannattajatarrojen ympäröimänä. Otamme pari olutta ja sitten lähdemme tallustelemaan kohti päivän päänäyttämöä.

Intility Arena, lauantaina 8.8.2026 klo 14.00

Vålerenga IF – Bodø/Glimt 1-2 16 556 (Tästä matsin highlighteihin)

Lähestymme vuonna 2017 rakennettua Intility Arenaa iloisen ihmisletkan mukana. Siinä missä pelipäivä ei juurikaan näkynyt Oslon keskustan turistipöhinässä, ovat kadut stadionin läheisyydessä täynnä Vålerengan värejä. Myös muutamia vieraskannattajia näkyy siellä täällä, mutta tunnelma on erittäin leppoisa. Bodø/Glimt ei juuri herätä paikallisissa vihaa, sillä seura kantaa menestyksestään huolimatta yhä sympaattisen kyläseuran mainetta.

Fanikauppakierroksen jälkeen käyn hakemassa perinteisen kaulahuivin lisäksi mukaani myös 100 kappaletta erilaisia ultrien tarroja sopuisaan 100 Norjan kruunun (9 euroa) hintaan. Sisäänkäynnin kohdalla ketään katsojia ei edes turvatarkisteta ja lippujen chekkauksen jälkeen päätämme suunnata oluttiskille. Tiski kyllä löytyy, mutta ei olutta – sitä myydään nimittäin vain stadionin ulkopuolella. Otan kostoksi kaakaon. Norjassa olutta ei saa tuoda katsomoon eikä sitä myydä Oslon stadionilla edes puoliajalla Klanenin toiveesta, jotta kannattajat ehtivät ajoissa katsomoon. On silti harmi, ettei sitä saa nauttia edes ennen peliä käytävällä.

Puoli tuntia ennen matsia joukkueiden lämmitellessä katsomot ovat jo melkein täynnä. Vålerengan kehuttu kannattajapääty pitää erinomaista meteliä ja myös loppuunmyyty 3000 hengen vieraspääty on pukeutunut täysin keltaiseen. Hieno futispeli on valmis alkamaan.

Alkushow on tyylikäs. Kymmenet juniorit juoksevat Vålerengan isot liput liehuen ympäri kenttää ja yleisö taputtaa seisaaltaan. Upea seurahymni Vålerenga Kjerke pärähtää soimaan ja tuhannet kaulahuivit nousevat ilmaan. Futiskulttuuria parhaimmillaan!

Ottelun ensimmäinen puolisko on täysin Bodøn hallinnassa, vaikka ensimmäisen vartin paras paikka onkin kotijoukkue Vålerengan epäonnistunut puolittainen läpiajo. Välillä tuntuu jopa, että nähdään niin sanotusti ”epikset jaot”, kun Bodø/Glimt pitää palloa eikä kotijoukkue saa edes kolmea syöttöä omille. 19. minuutin kohdalla Andreas Helmersen pistääkin vierasjoukkueen johtoon. Bodø/Glimt pitää palloa huimat 73 % ensimmäisen puoliskon peliajasta, mutta enempää maaleja ei hyvistä paikoista huolimatta nähdä. Vålerengan kokoonpanosta puuttuu tärkeä keskikenttäpelaaja Henrik Bjordal sekä arvokkain pelaaja Filip Thorvaldsen, mikä saattaa vaikuttaa myös vierailijoiden dominointiin. Muutamaa päivää myöhemmin tulikin ilmoitus, että norjalainen etenee urallaan kohti Keski-Euroopan kenttiä hänen siirtyessään Twenten paitaan 5,5 miljoonan euron siirtosummalla.

Seuraava hyökkääjälupaus on kuitenkin tulossa sisään toiselle jaksolle. Kaikkien aikojen nuorimpana pelaajana Eliteserienissä debytoinut 15-vuotias (!) Gabriel Rajkovic juoksee kentälle uransa kolmanteen ammattilaisotteluun yleisön hurratessa. Tämä saattaa olla nimi, jonka jokainen vähänkään futista seuraava tietää 10 vuoden kuluttua. Tai sitten ei – näiden teinisensaatioiden kanssa ei koskaan tiedä mihin suuntaan ja miten ura etenee.

Jotain kuitenkin tapahtuu, sillä yht’äkkiä kotijoukkue saa pelistä otteen ja rakentelee muutaman hyvän paikan heti toisen puoliajan alkuun. Ja nämä paikat rakentuvat nimenomaan Rajkovicin oivallusten kautta. Bodø/Glimt näyttää kuitenkin miksi se on pärjännyt Euroopan kentillä. Etenkin MM-kisapelaaja Patrick Berg suorastaan dominoi keskikenttää ja laitapuolustaja Isak Määttä piti täysin hallussaan vasenta laitaa. Kun Vålerenga ei onnistu peliä hyvistä paikoista huolimatta tasoittamaan, astuu esiin kokenut Haitam Aleesami, joka puskee kulmapotkun jälkeen vapauttavan 2-0 osuman vieraille.

Ottelun 87. minuutilla nähdään historiaa. Rajkovic tuo pallon rankkarialueelle, saa pienellä liikkeellä itselleen enemmän tilaa ja ampuu pallon tolpan kautta sisään! Kaveri on täyttänyt 15 puoli vuotta aiemmin ja juhlii nyt uransa ensimmäistä maaliaan loppuunmyydyn Intility Arenan nurmella. Itse en osannut tuossa iässä tyyliin edes solmia kengännauhoja tai syödä haarukalla. Maali ei kuitenkaan riitä ja Bodø/Glimt juhlii voittoa 3000 pohjoisesta matkustaneen vieraskatsojan edessä. Samalla reissukaverini Pablo Javier Giuseppe Dimitriev Jésus Soldado Möttönen päättää lähteä kohti fanikauppaa ostamaan muistoksi Rajkovicin pelipaidan.

Ottelussa on 16 500 katsojaa ja fanikauppa on laittanut ovensa säppiin pelin aikana. Mitä ihmettä nyt taas! Liekö Norjan lauantailisät olevan liian tyyriitä vai mikä homma, mutta luulisi rahan kelpaavan seuralle, koska ovella käy muutaman minuutin aikana iso määrä ihmisiä ihmettelemässä sisäänpääsyä tai pikemminkin sen puutetta. Kun ei raha kelpaa seuralle, niin se kelvannee seuran kannattajapubille. Piipahdus jo tutussa ja turvallisessa Vålerenga Vertshusissa tuntuu erinomaiselta idealta, kun se sattui kivasti osumaan paluureitille. Ei ollut paluureitin valinta muuten vahinko.

Laamanaaman lutuuripisteet Vålerengan kotiottelulle 9-.

Yleisfiilikseltään Vålerengan ottelu oli aivan loistava. Kehuttu Klanen-pääty piti todella hyvää meteliä koko ottelun ajan luoden stadionille tunnelman, joka ei kalpene monenkaan keskieurooppalaisen seuran edessä. Tähän toki vaikutti varmasti loppuunmyyty ottelu, joka on kohtalaisen harvinaista näillä leveysasteilla. Myös Bodø/Glimtin keltainen pääty toi hyvän sykäyksen peliin, vaikka se jäikin täysin oslolaisten jalkoihin. Seura on menestyksestään huolimatta enemmänkin lämmin perheyhteisö kuin nyrkkirautaisen myllyverkkarinorthfacecasualultra-skenen edustaja. Tästä syystä Bodø/Glimtillä ei ollut niin fanaattista pääty- eikä ultrameininkiä isoine lippuineen tai jatkuvine chantteineen. Miettikää, että kaupungin noin 43 000 asukkaasta melkein 10 % oli Oslon päätykatsomossa. Sairasta. Aivan sairasta.

Vålerangan ottelutapahtumaa voi suositella kaikille ja onhan Oslo kaupunkinakin aivan mahtava, vaikka budjetiltaan hieman kalliimpi kuin esimerkiksi lempilapseni Saksa. Meidän reissumme ei suinkaan päättynyt vielä tähän, sillä seuraavana päivänä olisi ohjelmassa Lillestrømin kotiottelu Rosenborgia vastaan. Jo tässä vaiheessa voin sanoa, että Oslo sekä Norja yleisesti on täysin aliarvostettu jalkapallomatkailumaa.

-Laamis