5.5.2019 Milano.

Muutaman edellispäivän törpöttelyn jäljiltä pöhöttynyt porukkamme keräilee luitaan milanolaisen hotellihuoneen eri nurkista. Vaikka lauantain Cremonan hulinat olikin sujunut semi-iiseissä merkeissä, oli pientä jomotusta itse kullakin. Pulumiehenä edelliskevään Tsekin reissulla kunnostautunut sankari oli jostain hankkinut kupa.. miesflunssan ja puntaroi olisiko siinä kondiksessa, että jaksaisi lähteä sateiseen Parmaan katsomaan Sampdoria-ottelua.

Aamupalan jälkeen ei-joo leikki jatkui vielä hetken, mutta lopulta hänkin päättää onnekseen hypätä mukaan Parman reissulle. Kaksi kuudesta jää kuitenkin viettämään välipäivää Milanoon ennakkosuunnitelmien mukaisesti ja neljän hengen seurueemme suuntasi kohti Parman junaa. Kaivamme jostain kätköistä neljän euron Lidlin kermaliköörin ja nautimme junassa ensin kahvin kermaliköörillä ja sitten kermaliköörin kahvilla.

Italian versio Pekka Poudasta oli luvannut sunnuntaille Parmaan kaikkea muuta kuin poutaa. +8 astetta ja 31mm sadetta toivat mieleen supisuomalaiset juhannuskelit, mutta hyvällä fiiliksellä silti lähdettiin sukkuloimaan Parman katuja. Onneksi saatiin hotellilta lainaan komeat pinkit sateenvarjot niin ei kovin pahasti päästy kastumaan.

Parma on kaupunkina sateisellakin ilmalla todella mukava ja sympaattinen. Kapeita katuja toinen toisensa perään ja aitoa italialaista tunnelmaa. Pelipäivä näkyy katukuvassa yllättävän vähän, mutta joitain lähinnä vierasjoukkue Sampdorian väreihin pukeutuneita kannattajia tulee vastaan siellä täällä. Menemme pieneen kulmakahvilaan ja tilaamme juomat. Pöytään kannetaan muutaman oluen ja Proseccon lisäksi myös muutama lautanen pizzapaloja, sipsejä jne. ilman lisähintaa. Samalla tavailemme LaGazzetta Sportiva-lehden Serie A-juttuja. Tämä on Italiaa parhaimmillaan ja aidoimmillaan.

Käymme vielä haukkaamassa kerrassaan erinomaista purtavaa Palazza del Podesta aukion läheisyydestä löytyneestä autenttisesta italialaisesta. Paikan tarjoilija, n. 80-vuotias harmaaviiksinen mies, tosin tuo puolelle porukasta vähän väärät safkat pöytään, mutta siitä huolimatta ruoka on priimaa. Noin tuntia ennen matsia lähdemme marssimaan kohti stadionia vaaleanpunaiset varjot heiluen sateen vain yltyessä. Lopulta stadionin valot näkyivät edessä ja Mieskarkki toteaa spontaanisti: ”Ai että, miten voi mies kiihottua kahdesta hehkulampusta näin paljon”. Kukapa ei.

Serie A 5.5.2019, klo 15.00 Parma. Parma Calcio – Sampdoria.

Parma ja Sampdoria ovat ystävyysseuroja jo 30 vuoden ajalta ja tämän vuoksi sunnuntain Serie A kohtaamisessa seurat pelasivat erikoispaidoilla. Parma pelasi Sampdorian väreissä sinisessä vaakaraitapaidassa ja Sampdoria puolestaan Parman valkoisissa ristipaidassa. Jos multa kysytään, niin juuri näillä seuroilla on Seria A:n tyylikkäimmät peliasut eikä nämä erikoispaidatkaan jääneet siltä osin taakse.

Lähtökohdat otteluun

Molemmat joukkueet pääsivät sadepäivän otteluun kohtalaisen vapautuneesti, kun neljä kierrosta oli pelaamatta. Sampdoria sijoittuu joka tapauksessa sarjan keskikastiin, mutta kauden 2017-2018 päätteeksi pääsarjaan korpivaellukseltaan palanneella Parmalla on edelleen pienen pieni peikko putoamisesta, mutta se vaatisi totaalista sulamista. Perinteinen italialaisseura on kolme vuotta putkeen noussut sarjaporrasta ylemmäs konkurssin jälkeen.

Sampdorian 36-vuotias veteraanikärki Fabio Quagliarella johti ennen kierrosta maalipörssiä 23 maalilla ja on lähellä viedä koko sarjan maalikuninkuuden mm. Christiano Ronaldon ja Krzysztof Piatekin nenän edestä. Parman starana ja yleisön suurena suosikkina touhuaa entinen Arsenal ja AS Roma-mies Gervinho.

Maalijuhlat

50 metriä ennen stadionin katosta Mailapoika huutaa takaa, että ”varo!”. Tunnen samantien kun vesi virtaa läpi Conversien. Tää matsi katotaankin sitten märin jaloin. 10 sekuntia myös Pulumies sekä Mieskarkki astuvat lätäköihin ja Mailapoikaa naurattaa. Hyvin menee.

Stadion Ennie Tardinin sisätiloista löytyy pieni fanikauppa, Parman museo sekä lounge-tila. Päätämme yhdessätuumin hommata tyylikkäät, kaupungin värien mukaiset keltasiniset kaulaliinat, ja siirtyä katsomon puolelle. Myyntitiskin kautta luonnollisesti. Neljän euron Heineken pullot vaihtavat omistajaa ja kiipeämme paikoillemme pääkatsomon kulmaan katoksen alle, johon piletit TicketOnen kautta maksoivat reilut 40 euroa. Koska vettä on satanut roimasti koko päivän, on tuolit ja betonikatsomon lattia aivan märät. Kengät on jo kastunut läpimäräksi joten menkööt housut samaan konkkaan.

Joukkueet saapuvat kentälle kaupungista kotoisin olevan Giuseppe Verdin säveltämän Aidan voitonmarssin soidessa (huomatkaa oopperatietämykseni!). Vaikkei olosuhteet olekaan ihan priimaa katsojien näkökulmasta, niin pelaajia se ei tunnu haittaavan. Stadion on lähes loppuunmyyty, mutta silti iso osa yleisöstä on jäänyt sateen takia pelistä pois tai saapuu peliin vasta ihan viime hetkillä. Päätykatsomot, joissa molempien joukkueiden kannattajat ovat, on avotaivaan alla ja melkein jokaisella katsojalla on päänsä yläpuolella sateenvarjot. Parman kannattajat levittävät päänsä päälle valtavan tifon, josta paljastuu Sampdorian pelipaita. Upeaa! Vieraspääty puolestaan kiittelee Parmaa siitä, että vieraskatsomoon saa liput reilulla 10 eurolla.

Pallo liikkuu nurmella kivasti, mikä lupaa kahden Seria A:n ehkä hyökkäävimmän joukkueen pelille hyvää. Reilu minuutti ehtii peliä kulua, kun Gervinhon esityöstä puolustaja Marcello Gazzola pääsee tekemään ottelun ja samalla kauden avausmaalinsa. Mahtava startti! Vajaan puolen tunnin kohdalla pallo osuu Parman pelaajan käteen rangaistusalueella ja VAR-videotarkastuksen jälkeen boltsi viedään pilkulle. Vanha herra Fabio Quagliarella tykittää pallon pussukkaan ja pelin tasoihin. Ensimmäisellä puoliskolla nähdään vielä yksi osuma, kun Sampdorian ranskalainen Gregoire Defrel vie vieraat puoliajalle 2-1 johdossa.

Meidän vieressä istuu hollantilaiset isä ja poika joihin Pulumies verkostoituu kesken ensimmäisen puoliajan. Hollantilainen mies kiinnitti huomion, kun Pulumies ja Mailapoika roudasivat kahdeksan olutta katsomoon ja tämän jälkeen tyypit viettivätkin loppupelin meidän seurassamme. Hauskinta oli nähdä hollantilaisen selailevan mun blogia ja ihmettelevän miksei Hollannista löydy mitään juttua. Täytyy tämäkin virhe korjata.

En tiedä johtuiko oluesta, futiskiimasta vai molemmista, mutta päätämme mennä Mieskarkin kanssa ostamaan ottelua varten painatetut pelipaidat erittäin edulliseen 95 euron hintaan. Noita paitoja ei sen koommin saa eikä niillä pelata enää toista ottelua, joten onhan Parman paita hinnasta huolimatta hieno muisto pelistä – etenkin kun paidassa komeilee päivämäärät ja kaikki. Harmi kyllä Mieskarkin hunks-vartalolle ei enää ole XXXXL-koon paitaa jäljellä, joten hän ostaa muistoksi vieraspaidan Bruno Alvesin nimellä.

Ottelu näyttää ratkeavan kun tunti on pelattu. Quagliarella painaa toisen maalinsa, vieraskatsojat juhlivat ja osa kotikatsomosta poistuu kotiin lämmittelemään 1-3 tilanteessa. Virheen tekivät, sillä Parma saa jostain lisää virtaa. 67.minuutin kohdalla slovakialainen Juraj Kucka ampuu rankkarin verkon perukoille. Muutamaa minuuttia myöhemmin pallo on jälleen Sampdorian maalissa ja ensimmäistä kertaa koko matsin aikana stadionilla on erittäin hyvä meininki. 20-vuotias Alessandro Bastoni iskee vahvan painostuksen jälkeen pelin tasoihin uran ensimmäisellä Serie A-maalillaan. Ottelu myös päättää tapahtumarikkaiden vaiheiden jälkeen numeroihin 3-3.

Jälkipelit

Parma – Sampdoria peli on yksi parhaista paikan päällä näkemistäni matseista. Maaleja, tilanteita, kaksi punaista korttia ja lämminhenkinen meininki teki ison vaikutuksen. Peli sisälsi kaiken. Okei, tunnelma ei noussut katsomossa mitenkään korkealle desibelien muodossa, mutta ei sitä joka ottelussa kaipaakaan. Rankkasateesta huolimatta, tai ehkä juuri siksi tämän pelin muistaa vielä pitkään. Laamanaaman lutuuripisteet ottelutapahtumalle 8-, mutta kokonaisuudelle 9.

Parma – Sampdoria 3-3

1-0 2. Gazzola

1-1 28. Quagliarella RP

1-2 38. Defrel

1-3 51. Quagliarella

2-3 67. Kucka

3-3 71. Bastoni

Yleisömäärä 16 692.

Samaan aikaan Milanossa kaksi seurueemme jäsentä viettää laatuaikaa oluen ja italialaisen ruoan merkeissä. Kun palaamme takaisin hotellille riittää jokaisella hehkuteltavaa. Seuraavana aamuna kolme meistä lähtee takaisin Suomeen, kolmen muun jäädessä vielä vuorokaudeksi Milanoon nauttimaan auringosta ja AC Milan – Bologna ottelusta. Sen verran extremeä heidänkin ohjelmaan kuului, että matsin loputtua klo 22.30 eivät he suinkaan menneet hotelliin vaan suoraan lentokentälle, josta Lufthansa toimitti reissussa rähjääntyneet miehet takaisin Suomeen samoilla silmillä klo 6:00 lähteneellä aamulennolla. Ensikosketus Italian jalkapallomeininkiin on nyt otettu eikä varmasti jäänyt viimeiseksi LMNA Travelsin matkaksi tuohon maahan.

Grazie e arrivederci,

Laamanaama