Legendaarinen Berliinin olympiastadion kylpee iltavalaistuksessa. Sarjan hienosti aloittanut Hertha BSC saa loistavan Ostkurve-fanipäädyn taaksensa jo alkulämmittelyjen aikana. Yli kymmentuhantinen massa laulaa, pomppii ja huutaa ’Shalaa laala laala laaa, Hertha BSC!’. Katselen menoa olut kädessä päädyn yläkatsomosta. On tätä taas odottanutkin!

Pe 4.11.2016
Finnairin lento Helsinki-Berliini
Hotelli Scandic Berlin Potsdamer Platz
Bundesliga spieltag 10: Hertha BSC – Borussia Mönchengladbach. Liput 36.1 katsomoon 19 euroa.

Lento Helsingistä Berliiniin lähtee jämäkästi ajallaan kello 17 ja parin tunnin päästä seurueemme on määrä olla Tegelin kentällä. Hertha Berlinin ja Borussia Mönchenglasbachin Bundesliga-matsi alkaa paikallista aikaa 20.30, joten suunnitelma on selkeä – lentokenttäbussilla Haupbahnhoffille, laukut asemalle säilytykseen, kebab dönerit naamaan ja kohti stadikkaa. Kentällä ja koneessa Herthan huivi herättää huomiota ja moni kertoo tulevansa samaan matsiin ja kyselee samalla vinkkejä siirtymisen suhteen tai fiilistelee futismatkailua muuten vaan. Mahtava nähdä, että jalkapallon perässä matkustamisen kiinnostavuus on kasvanut entisestään. Koneessa alan jopa hieman miettimään, että pitäisiköhän joskus perustaa jalkapallomatkailuun keskittyvä yritys. Ehkä joku päivä LMNA travel näkee vielä päivänvalon! Haaveiluni keskeytyy, kun takana istuva Arto Bryggarekin innostuu hehkuttamaan Herthan faneja, vaikka hieman värikynää entisen yleisurheijamiehen jutuissa olikin.

Tegelin kentältä lähtee busseja keskustaan normisti tasaisin väliajoin, mutta nyt oli vähän hiljaista sen suhteen. Lopulta 20 minuutin odottamisen jälkeen bussi saapuu ja porukkaa tunkee bussiin aivan kuin siellä olisi ämpäreitä jaossa. Onneksi ollaan aikataulussa eikä mitään megakiirettä stadikalle vielä ole. Siispä Haupbahnhoffilla pistetään laukut jemmaan, ostetaan kebut sekä parit oluet matkaevääksi ja loikataan S-bahnin kyytiin. Junassa ei vielä tunnelma nouse svääreihin, mutta kaikesta näkee että kohta pelataan. Niin koti- kuin vierasjoukkueen pelipaitoihin ja kaulaliinoihin pukeutuneita faneja hyppää joka asemalta kyytiin ja tunnelma on tiivis. Mitään ylilyöntejä ei kuitenkaan näy vaan fanit matkaavat sulassa sovussa kohti pääkallopaikkaa. Pian nousemme junasta ja suuntaamme poliisien, kaljapisteiden sekä piraattihuiveja myyvien myyntipisteiden ohi kohti Ostkurven sisäänkäyntiä.

Molempien joukkueiden piraattihuiveja sai ostaa ennen sisäänkäyntiä.

Vanha kunnon oympiastadion iltavalaistuksessa

Porttien sisäpuolella. Lämmittelyt käynnissä ja meininki paranee.

Meillä on 19 euron hintaiset paikat Ostkurven yläpuolella ja kun pakollisten kaulaliina- ja olutostoksien jälkeen kiipeämme katsomoon katsomaan lämmittelyjä, huomaamme futiskiiman kaupungissa olevan kova. Päätykatsomo on jo täynnä ja laulut raikaa. Vierasfaneja on paikalla 6000, mutta heistä ei kuulu ääntä meidän päätyyn lainkaan. Joukkueet astelevat kentälle Nur Nach Hausenin tahdissa ja matsi on valmis alkamaan kepeässä parin asteen lämpötilassa. Borussia Mönchengladbach pelasi edeltävänä tiistaina Mestarien liigan matsin Celticiä vastaan ja kaikesta näkee, että jengi on väsynyt otteluruuhkan takia. Puolessa tunnissa Hertha onkin siirtynyt 2-0 johtoon Salomon Kaloun maaleilla ja homma alkaa olemaan taputeltu. Ennen Herthan toista maalia Gladbachin Patrick Hermann loukkaa nilkkansa pahan näköisesti eikä pysty pelaamaan ottelua loppuun. Hetken aikaa vierailijat joutuvat pelaamaan vajaalla ja Kalou pääsee ampumaan puolustuksen avustuksella toisen maalin.’Auf Wiedersehen!’ hoilaavat kotijoukkueen fanit niin Hermannille kuin koko Gladbachin joukkueelle.

Vähän myöhemmin Gladbachin taivas synkkenee entisestään, kun vieraiden Christoph Kramer saa illan toisen varoituksen ja lentää suihkuun. Ei ole Gladbachin päivä, mutta mua ja 45 000 Herthan fania se ei haittaa. Olin haistanut kotivoiton ja pistänyt pikkubetsit Herthalle Veikkaussivujen kautta, joten lipun hinta oli jo käytännössä lunastettu takaisin. Puoliajalla teimme treffit Twitteristä tuttujen futistyyppien kanssa, joiden tiesin tulevan ensivisiitille Berliiniin. Ei muuta kuin tuopit käteen ja perus futisfiilistelyt käyntiin. Ainoa miinus on light-olut, joka on paitsi alle 3%:sta, myös aika skeidaa. Mutta ei se mitään!

Toinen puoliaika ei pelillisesti ihmeitä tarjonnut, kun Hertha varmisteli voittoaan eikä ottanut turhia riskejä. Ottelussa nähtiin kuitenkin vielä kolmas maali, kun illan stara Salomon Kalou viimeisteli hattutempun. Kolme maalia kotiyleisön edessä on aina kova temppu ja Olympiastadion oli syystäkin riemuissaan. ’Kalou, Kalou, Salomon Kalou’-huudot kaikuivat Olympiastadionilla useaan otteeseen ja voitonjuhlat alkoivat varmasti tämän jälkeen ympäri läntistä Berliiniä. Hertha nousee sarjassa sijalle neljä ja näillä otteilla paikka Mestarien liigassakaan ei olisi suuri ihme.

Me käytiin matsin jälkeen vielä pyörähtämässä Herthan fanikaupassa, napattiin parit fiilistelykuvat tyhjästä stadionista ja ennen junaan hyppäämistä avattiin vielä glühwein- sekä bratwurstkausikin. Junassa Herthan fanien juhlat jatkuivat ja tunnelma oli kohtalaisen erilainen kuin esimerkiksi Espoon ja Helsingin välillä tiistai-aamuisin. Porukkamme suuntasi hyvillä mielin kohti Berliiniä ja Potsdamer Platzilla sijaitsevaa Scandicia, joka toimi majapaikkanamme koko reissun ajan. Pienen hengähdystauon jälkeen nautimme vielä kiinteän sekä nestemäisen iltapalan, jonka jälkeen oli aika pistää päätä tyynyyn. Aikaisin seuraavana aamuna hyppäisimme junaan ja matkaisimme Hampurin satamakaupungiin, jossa kohtaisivat HSV-Dortmund. Siitä lisää täällä!

-Laamanaama