Joskus sattuu oikealla hetkellä oikeaan paikkaan. Katselin Amsterdamin Ajaxin kotisivuja heinäkuussa ja huomasin, että liput syyskauden peleihin tulee yleiseen myyntiin seuraavana päivänä. Olimme kundien kanssa höpötelleet mahdollisesta futisreissusta itsenäisyyspäivän viikonlopulle ja kun kerta oli mahdollisuus nähdä Ajax livenä kotiareenalla, niin suunnitelmat saivat lihaa luiden ympärille.
Kello pärähti soimaan itsenäisyyspäivän aamuna raikkaasti 5:05. Oli jälleen kauan odotetun futismatkan aika ja tällä kertaa suunnaksi valikoitui mm. tulppaaneistaan sekä muista kukistaan tunnetuksi tullut Hollanti. Lensimme kuuden hengen voimin Amsterdamiin, mutta tällä kertaa otimme vauhtia Köpiksen kautta, jossa ehdimme nauttia maittavat McMuffinit, irish coffeet sekä oluet ennen seuraavaa etappia. Harmittavasti reissujen vakiokasvoista jo monessa mielessä legendaariset mittasuhteet saanut Mailapoika joutui vetäytymään alaraajavammaan vedoten reissusta ja myös toinen korkean profiilin hahmo eli Mieskarkki joutui lähtemään matkaan miesflunssan kourissa lääkepussin ja lääkärin antama ohjeistuksen ”voit ottaa vain kolme olutta näiden lääkkeiden kanssa ja syke täytyy pitää matalalla” turvin.

Olin varannut meille kuuden hengen lemmenpesän Utrechtin kaupungista, joka teki ison vaikutuksen edelliskesän pikavisiitillä. Hotellit on kaupungissa n. 20-50 % edullisempia kuin Amsterdamissa, ja lisäksi itse kaupunki voittaa omasta mielestäni varsin yliarvostetun Damin mennen tullen. Saavuimme hotellille iltapäivästä erinomaisen kanaalin rannassa nautitun pizza- ja oluttankkauksen jälkeen, ja lähdimme siitä pienen freesauksen jälkeen varsin ihanassa kaatosateessa kohti illan pääpaikkaa, Ajax Amsterdamin Johan Cruijff ArenAa.

Johan Cruijff ArenA
Vuonna 1996 rakennettu Amsterdam ArenA (kyllä, se kirjoitetaan virallisesti näin) vaihtoi nimensä Johan Cruijff ArenAksi edesmenneen pelaajalegendan kunniaksi kaudelle 2018-2019. Hollannin isoimmaille stadikalle mahtuu 56 000 katsojaa ja se toimii myös EM-kisojen yhtenä pelipaikkana kesällä 2020. Stadion on luokiteltu UEFA:n toimesta ylimpään kategoriaan ja yksi sen erikoisuuksista on suljettava katto. Yleiseen keski-eurooppalaiseen tyyliin stadionilla ei käy käteinen raha ollenkaan vaan kaikki ostokset täytyy tehdä kortilla.
Utrechtista on Arenalle noin 20 minuutin junamatka, joka meni leppoisasti höpöttäen mitä sylki suuhun tuo. Komean stadikan lähistölle päästyämme otimme suunnaksi fanikaupan, josta tällä kertaa mukaan tarttui Ajaxin tunnetun F-side ultraryhmän huivi, olihan paikkamme aivan sen vieressä. Seuran lipunmyynnissä oli jo vierekkäiset paikat stadionilta menneet jäsenmyynnin yhteydessä, mutta sain kuitenkin noukittua kaikille kuudelle liput parilla eri tilauksella kulmakatsomoon 124 hieman yli 40 eurolla per lippu. Ainoa ongelma meinasi tulla osoitteen kanssa, kun syystä tai toisesta laskutusosoite piti ensi alkuun olla Hollannissa, mutta pari viestiä seuran toimistolle ja homma meni kondikseen.
Ennen peliä vierailimme vielä kotikannattajien omassa baarissa H-sisäänkäynnin oikealla puolella. Supporters home baarissa ostokset tehdään poleteilla, joita saa käteisellä ostettua automaateista. Samalla kun jäätävä trancedisco soi tuhannen desibelin voimalla ihailemme Ajaxin historiaa esiintuovia julisteita, viirejä, kuvia ja kannattajia. Lopulta päätämme siirtyä vesisateen saattelemana Arenan sisätiloihin odottelemaan ottelun alkua ja fiilistelemään kannattajien luomasta tunnelmasta.

AFC Ajax
Jos jonkun hollantilaisseuran eteen voi liittää sanan legendaarinen, niin AFC Ajaxin. Seura nousi suomalaisten tietoisuuteen viimeistään 90-luvun mahtivuosina, kun Suomifutiksen kruunattu kuningas Jari Litmanen kävi dominoimassa punavalkoisessa paidassa niin Hollannin kuin Euroopankin kentillä. Litin naama koristelee myös Ajaxin fanikaupan seinää nimmarilla varustettuna.
Vuonna 2020 120 vuotta täyttävä seura on voittanut historiansa aikana mm. 34 Hollannin mestaruutta, 19 Hollannin cupia sekä neljä Eurooppa cupia / Mestarien liigaa muiden pienempien palkintojen ohella. Ja mites nuo seurassa pelanneet pelaajat? Luis Suarez, Dennis Bergkamp, Christian Eriksen, Zlatan Ibrahimovic, Wesley Sneijder, Edwin van der Sar, Marco van Basten sekä tietysti seuralegendojen seuralegenda Johan Cruyff, jonka mukaan myös Amsterdam Arena on nykyisin nimetty, ovat tuttuja monelle ei-futis-niilollekin.
1990-luvun mahtivuosien jälkeen niin Ajax, kuin Hollannin pääsarja Eredivisikin, on elänyt murrosvaihetta eikä suurta aihetta iloon ja menestykseen ole kansainvälisesti ollut 2000- ja 2010-luvulla, vaan sekä Ajax että pääsarja ovat toimineet enemmän kasvattajaseurana ja -sarjana. Vihdoin vuonna 2017 Ajax eteni Eurooppaliigan loppuotteluun Manchester Unitedia vastaan, mutta tällöin Tukholmassa pelattu finaali päättyi kuitenkin 2-0 tappioon. Myös keväällä 2019 upeaa kautta pelannut seura kompastui brittiseuraan Mestarien liigan välierissä, kun Tottenham Hotspurs vei Amsterdamissa pelatun toisen välieräottelun yliajalla voiton ja eteni Madridin finaaliin. Ajax kuitenkin pääsi juhlimaan Hollannin mestaruutta neljän vuoden tauon jälkeen ja etenee tälläkin hetkellä vahvasti kohti Eredivisin mestaruutta, siitäkin huolimatta että vaihtuvuus viime kauden menestyksen jälkeen oli odotettua.
Joukkueen riveistä poistui mm. kapteeni Matthijs de Ligt Juventukseen sekä Frenkie de Jong Barcelonaan yhteenä 160 miljoonalla eurolla, mutta silti amsterdamilaiset ovat saaneet pidettyä huippunimistään esimerkiksi maalivahti André Onanan, puolustaja Nicolás Tagliaficon sekä hyökkäyspään pelaajat Dusan Tadicin, David Neresin sekä Hakim Ziyechin. Joukkueen tunnetuin pelaaja lienee Hollannin maajoukkueen vanha sotaratsu, 36-vuotias Klaas-Jan Huntelaar.
Suomalaispelaajia Ajaxin riveissä on nähty vuosien varrella muutamia, näistä kirkkaimpina tähtinä Litmasen lisäksi Niklas Moisander ja Petri Pasanen.
Willem II
Tilburgin kaupungista kotoisin oleva Willem II on saanut nimensä entisen Hollannin kuninkaan, Tilburgissa kuolleen William II:sen mukaan vuonna 1898. Itse seura on perustettu pari vuotta aikaisemmin eli varsin perinteikkääksi voi Willem II:sta hyvällä syyllä sanoa.
Seura ei ole juurikaan niittänyt menestystä, sillä edellinen mestaruus on vuodelta 1955. Hollannin cupin pytty matkasi kaupunkiin 1963, mutta sen jälkeen pokaalit ovat kiertäneet kaupungin kaukaa, ellei kakkosliigan voittoa kaudella 2013-2014 näiden joukkoon lasketa. Viime kaudella Willem II kunnostautui Cup-joukkueena ja eteni finaaliin Ajaxia vastaan, häviten kuitenkin numeroin 4-0.
Suomalaispelaajia joukkueessa on nähty useita, tunnetuimpina Sami Hyypiä sekä Joonas Kolkka.
Lähtökohdat otteluun
Eredivisietä oli takana kauden 2019-2020 osalta 15.kierrosta ennen Ajaxin ja Willem II:sen kohtaamista. Ajax oli sarjan kärkipaikalla ilman tappioita 41. pisteellä. Edellisen viikonlopun Twente-ottelussa se oli jo 2-0 tappiolla, mutta rynnisti 5-2 voittoon Klaas-Jan Huntelaarin kahdella maalilla. Alkukauden yllättäjä Willem II puolestaan majaili komeasti sijalla neljä 26. pisteellä tasaisessa Eredivisiessä ja voitti edellisessäkin ottelussaan Sparta Rotterdamin kotonaan 4-0.
Ajaxin paras maalintekijä oli edellisen ottelussa loukkaantunut, ja Willem II:sta vastaan sivussa ollut, Quincy Promes 10 maalillaan ja Willem II:sen puolelta puolestaan nuori Kreikan maajoukkuepelaaja, komealta kalskahtavan nimen omistava, Vangelis Pavlidis kahdeksalla byyrillä.
Harvinaista kyllä, mutta Willem II:sen kannattajia ei otteluun saanut matkustaa viime kauden Cup-finaalin levottomuuksien johdosta, mutta heidän omalla stadionillaan oli kisastudio kannattajille.
Matsi alkaa
Yllättäen meininki stadionilla oli varsin maltillinen eikä tunnelma noussut mitenkään ihmeelliseksi ennen ottelun alkua. Ei seurahymnejä, ei kaulaliinamerta, ei pelaajien sukunimien raivoisaa huutamista esittelyn aikana toisin kuin Saksassa, Englannissa tai Etelä-Euroopassa on tapana. Ajaxin päädyssä ääntä piti aktiivisesti noin 50-100 hengen ryhmä. Tuntui kuin kannattajilla olisi enemmän jo mielissään seuraavan viikon elintärkeä Mestarien liigan ottelu Valenciaa vastaan kuin tutun ja turvallisen Willem II:sen kaataminen. Pelillisesti matsi alkoi odotetusti Ajaxin ottaessa ohjat ja pallonhallinnan selvästi itselleen.

Pallonhallinta ei kuitenkaan tuntunut tehoavan hyvin puolustavaa Willem II:sta vastaan. Mietimme viereiselle tyhjälle paikalle heilahtaneen frendin kanssa, että parasta mitä pelille saattaisi tapahtua olisi vierasmaali ja niin lopulta kävikin, kun Willem II sai ensimmäisen puoliajan lopulla rankkarin ja siirtyi 1-0 vierasjohtoon Tresor Ndayishimiyen kauden toisella Eredivisie maalilla. Ajax oli pulassa ja tämä tuntui ihmetyttävän myös loppuunmyytyä katsomoa, joka buuasi kotijoukkueen poistuessa pukukopin suojaan.



Ajattelimme että toiselle puoliajalle kentälle tulisi ihan uusi Ajax, mutta taktisesti erinomaisen ottelun pelannut Willem ei hyytynyt, vaan piti Ajaxin starat hyvin kurissa. Paikalliset kirosivat katsomossa, että tämän illan Ajax on huonointa Ajaxia koko kaudella. Perinteistä, vastustajien puolustusta puhkovaa syöttöilottelua ei näkynyt ja sen huomasi myös yleisö, joka alkoi vihdoin heräämään otteluun – välillä kannustaen ja välillä viheltäen. Lopulta Willem II teki toisen maalinsa Damil Dankerluin jalasta ja haki todellisen yllätysvoiton Ajaxista numeroin 2-0. Kotitappio oli ensimmäinen amsterdamilaiselle kotimaan pääsarjassa yli kahteen vuoteen – tulihan sekin todistettua.
AFC Ajax – Willem II 0 – 2 (0 – 1)
42 min Tresor Ndayishimiye RP
78 min Damil Dankerlui
Yleisömäärä: 54 022
Seuraavana viikolla Ajax hävisi kotonaan Mestarien liigassa myös Valencialle ja pelaa chämppärin sijaan keväällä Eurooppa-liigaa. Saa nähdä alkoiko Willem II -tappion myötä suurempikin kriisi Ajaxin sisällä.
Jälkipelit
Matsin jälkeen lähdimme ihmisvirrassa vaeltamaan kohti Amsterdam Biljmer Arenan junapysäkkiä. Junassa paikalliset kyselivät mistäpäin maailmaa porukka on Hollantiin saapunut ja ihmettelivät kovin miksi kukaan matkustaa maahan jalkapallon takia. Ehkä pieni rookiemoka porukalta oli myös kertoa, että näemme reissulla myös kahden pahimman vihollisen ADO Den Haagin sekä Feyenoordin ottelut mikä aiheutti tietysti pientä polemiikkia.
Miesflunssan kourissa edelliset päivät kärvistellyt Mieskarkki oli päivän aikana onnistunut karistelemaan pöpöt pois ja oli jo ottelun aikana kuin uusi mies. Kun kerta lääkettäkään ei kuumeettomaan olon tarvinnut napsia, niin kolmen oluen kiintiö taisi mennä yli jo ennen laskeutumista Hollantiin. Kuka väitti ettei miesflunssasta voisi muka parantua, kun on tosi kyseessä?
Päivän matkustamisesta rähjääntynyt kuusikkomme sai lopulta hilattua hikiset anaalinsa Utrechtin kauniiden kanaalien lämpimään syleilyyn, ja haki tarvittavat ja epäterveelliset ruoka- sekä juomatäydennykset eksoottisesta McDonald’s ravintolasta. Pikku hotellispedeilyjen jälkeen oli aika pistää päätä tyynyyn ja hetken päästä huoneessamme raikui keskivartalolihavien setämiesten hellyttävä kuorsauskonsertti, joka päättyi vasta Pepe Willbergin ”kun silmäni mä auki saan ja sinut siinä nään” -lyriikoiden osuvaan täsmäiskuun seuraavana aamuna. Reissun toisena päivänä, pääpäivänä kutsuisi Den Haag. Jalkapalloretriitti on saanut hyvän startin.
Laamanaaman lutuuripisteet Ajaxille 8-.
