Pitkät hiekkarannat, rantabaarit, turistipaljous ja Euroopan pisin puusilta. Kuulostaa enemmän Espanjalta kuin Puolalta, mutta niin se vain on; Sopot on hyvä ja eloisa rantakohde Pohjois-Puolassa, vain lyhyen matkan päästä Gdanskista ja Gdyniasta.

Alueen kolmoiskaupungeista kertovissa jutuissa mainitaan usein, että Gdansk, Sopot ja Gdynia ovat sen verran erilaisia, että ne tuovat hyvää vaihtelua toisilleen. Gdyniassa en ehtinyt reissullani käydä, mutta reilun 40 000 asukkaan Sopotissa riitti vilinää, ehkä jopa liikaakin. Sopot ja Gdansk eroavat toisistaan kohtuu paljon ja siksi Gdanskin vierailulla kannattaa uhrata yksi päivä ja käydä haistelemassa naapurikaupungin merellistä ilmapiiriä.

Matkustimme Sopotiin Gdanskista laivalla, koska aivan apartmenttimme läheltä lähtenyt botski oli hauskin vaihtoehto myös mukana olleille taaperoille. Laiva kiinnittyy Molon eli Euroopan pisimmän puurakenteisen sillan päähän, joten samalla pääsimme ihastelemaan sitäkin ja kävelemään tuon muutaman sadan metrin matkan kohti rantaa. Kesäaikaan sillalle on pääsymaksu, mutta se sisältyy laivalippuun, joten jos teet menopaluun laivalla (n. 20 euroa / hlö), niin pidä kaikki lippuset tallessa.

Aurinkoinen sää oli saanut ihmiset liikkeelle ja keskuskatu Bohaterów Monte Cassino olikin täynnä kuin flunssaisen ihmisen ontelot. Huomasi hyvin, että Gdanskin hieman jopa hienostunut ilmapiiri oli vaihtunut nuorekkaammaksi ja bilehenkisemmäksi. Vähän sekavan näköistä seppää käveli ohi välillä ja etenkin kahden elämää nähneen eläkeläisvajakin keskinäistä jahtileikkiä rahan toivossa oli ruoan yhteydessä hauska seurata.

Mitäs Sopotissa sitten voi ja kannattaa puuhailla? No syödä, juoda, istuskella, maleksia, shoppailla ja mennä puistoon tai rannalla. Toisin sanoen Sopotissa saa helposti ajan kulumaan. Kirjoittelin Gdanskin jutussa, ettei sen vanhankaupungin keskustasta oikein löydy länsimaisia kauppoja, mutta Sopotissa niitä tulee vastaan ihan eri tavalla. Ravintoloitakaan ei tarvitse etsimällä etsiä vaan niitä löytyy kävelyteiden molemmin puolin. Osa niistä on vähän ylihintaisia ja ei ehkä laadultaan yllä Gdanskin vastaaviin, mutta ainakin meidän kohdalle osunut pizzapaikka ajoi asiansa.

Molo-laiturin vierestä aukeaa piiiiitkä hiekkaranta molempiin suuntiin. Niiden edessä on kylpylähotelleja, baareja, pieniä shoppeja ja muuta asiaan kuuluvaa. Vaikka ilma oli kaunis, niin kylmä tuuli teki sen, ettei mukaan pakattua rantapyyhettä tullut heitettyä hiekalle. Speedokausi sai jäädä odottamaan lämpimämpiä tuulia.

Voin suositella Sopotia jokaiselle Gdanskissa vierailevalle. Se, että meneekö sinne laivalla, junalla vai millä ikinä on jokaisen oma päätös, mutta kyllä siellä joka tapauksessa käydä kannattaa. Jos mukana on pieniä lapsia, niin samalla reissulla voi tehdä retken hyvä maineiseen eläintarhaan, joka sijaitsee muutaman kilometrin päässä Sopotista. Muutamassa tunnissa kaupungista sai ihan hyvän yleiskuvan, mutta siellä olisi helposti viihtynyt hetken pidempääkin tai miksei vaikka yön yli. Tällä kertaa matkassa olleet pikkaiset kuitenkin sanelivat aikataulua, joten näillä mentiin.

Kesäaikaan Sopotissa on turisteja paljon ja etenkin iltaa kohden juhlivaa väkeä näkee enemmän. Hinnat ovat Sopotissa vähän korkeammat kuin lähikaupungeissa, sillä se on myös rikkaiden puolalaisten suosima kohde ja elää kesäaikaan turismista. Jollain lailla Sopotin ja Gdanskin yhdistelmä tuo mieleen Riian ja Jurmalan (josta by the way voit lukea täältä). Kumpaan sitten kannattaa ennemmin mennä? Paha sanoa, joten molemmat on syytä ottaa haltuun 🙂

-Laamanaama