Futiksen perässä Berliinistä Dresdeniin ja takaisin

Postaus on julkaistu alunperin laamanaama.blogspot.fi -osoitteessa 25.9.2014.

Matkapäiväkirja 25-29.4.2014

Reissun valmistelut

Ne jotka ovat lukeneet edellisen futismatkaraportin Kölniin, Düsseldorfiin ja Leverkuseniin, muistavat ehkä hehkutuksen Dynamo Dresdenin fanimeiningistä. Niinpä päätimme jo paluulennon aikana, että seuraavaksi suuntaamme futiksen perässä itäisen Saksan puolelle Dresdeniin haistelemaan tunnelmaa. Halusimme tehdä matkan keväällä, niin ei tarvitsisi pallit huurussa pyöriä pitkin kyliä ja kun Bundesligan sekä 2.Bundesligan otteluohjelmatkin oli suotuisia, valikoitui ajankohdaksi huhtikuun loppu.

Koska Dresdeniin ei lennä Suomesta suoraan mikään lentoyhtiö, päätimme ottaa suunnaksi Berliinin, tuon karun hipsterikaupungin, jossa tekemistä ja näkemistä riittää niin futiksen kuin yleisen pöhinän saralla. Berliinissä oli tarjolla perus turrenähtävyyksien lisäksi tietysti futista ja harvinaisesti kahden kaupungin suurimman seuran, Hertha Berlinin ja Union Berlinin, kotimatsit saman viikonlopun aikana. Tällä kertaa olimme ajoissa liikenteessä lentolippujen kanssa ja bongasimme jo ennen joulua Air Berliniltä edestakaiset lennot 145 euroon.

Saksassa, niin kuin monessa muussakin Euroopan futisliigoissa, otteluohjelmat julkistetaan jo heinäkuussa, mutta tarkat pelipäivät lukitaan vasta noin kuukautta ennen matsipäiviä televisioinnin sekä esimerkiksi Mestareiden liigan tai Eurooppa liigan takia. Lentoja ostaessamme tiesimme, että viikonlopulle osuu kolme peliä jotka halusimme nähdä, mutta emme olleet ihan varmoja osuuko jotkut näistä pelattavaksi samaan aikaan. Matsit joihin suunnittelimme menevämme olivat Hertha Berlin – Eintracht Braunschweig, Union Berlin – Kaiserslautern ja Dynamo Dresden – Karlsruher. Matsipäivät lukittiin viimeinen maaliskuun loppupuolella ja meillä kävi hieno tsäkä, kaikki matsit pelattaisiin eri päivinä. Joten ei muuta kuin lippujen hankintaan!

Herthan sekä Dynamon peleihin liput saa kätevästi seuran sivujen online- lipunmyynnin kautta ja olin stalkannut valmiiksi päivät, jolloin liput tulevat yleiseen myyntiin. Tahtotilana oli päästä mahdollisimman lähelle kotijengien fanipäätyjä ja homma onnistui buenosti. Seisomakatsomoihin ei ollut tällä kertaa saumaa, kun seuran jäsenillä ja kausikorttilaisilla on etuosto-oikeus, mutta molempiin matseihin päästiin ihan holleille.

Union Berlinin kanssa olikin vähän tekemistä, sillä takavuosien tähtijengi Kaiserslautern vetää sen verran porukkaa, ettei lippuja ollut tulossa yleiseen myyntiin ainakaan paljoa. Tähänkin löytyi ratkaisu FutisForumin kautta, josta ystävällinen nimimerkki Drakon lupasi hommata seurueellemme liput pientä korvausta vastaan. Homma hoitui hienosti, joten terkkuja vaan sinne!

Alles gut ja eteenpäin!

25.4.2014 Helsinki-Berliini ja melkein jalkapalloton perjantai

Laamanaaman Halpamatkat lähtee perinteisisti aamuvarhain eikä tälläkään kertaa koettu poikkeusta. Tai koettiin sinällään, että lähdettiin ihan varmuuden vuoksi jo aamukuudelta, kun yleensä startti on ollut seiskan-kasin pintaan. Matka kentälle meni leppoisasti, kun pistettiin hippi rattii ja toisen mokoman kanssa otettiin Karhu puoliks. Olihan kuitenkin perjantai.

Air Berlin otti ja lähti ajoissa ja perillä Tegelin kentällä oltiin joskus ennen aamukasia. Siitä sitten dösään ja lähimmälle metroasemalle. Suoraan meidän hotellille Tegelistä ei taida kulkea kuin taksit ja koska me oltiin muutenkin niin perkeleen aikaisin perillä, ei kiirettä sinne ollut, etenkään kun huone saataisiin vasta kolmen maissa iltapäivällä.

Hotellin olin varannut totutusti Booking.comin kautta, joka on mun mielestä edullisin ja toimivin hotellivaraussysteemi netissä. Yö Meininger Hotel Berlin Mitte hotellissa maksoi 132 € kolmelta hengeltä ja ihan monipuolinen ja hyvä aamupala siihen päälle 5,90 €. Hotellin ulko-oven edessä oli Oranienburger Straßen metropysäkki, joten yhteydet eri puolille kylää olivat buenot. Aamupalat hotellilla naamaan, kamat säilöön, lämpimän päivän kunniaksi shortsit jalkaan ja kohti nähtävyyksiä.

Kolmen poppoosta vain yksi oli käynyt Berliinissä aiemmin ja päätimmekin, että otamme kaupungin haltuun iisisti ja leppoisasti. Kierros aloitettiin Brandenburgerin portilta ja lähdimme siitä kohti Spree -jokea, joka luikertelee kaupungin halki. Ja kappas, jokirannassa oli terasseja terassien perään. Iso puolen litran tuoppi maksoi reilut kolme euroa ja noin 12 sadasosasekuntia puntaroituamme päätimme ottaa oluset. Olihan kello jo paikallista aikaakin kymmenen. Aurinko lämmitti mukavasti ja jokiranta toi jollain kierolla tavalla mieleen Turun ilman turkulaisia. Viihdyimme.

ber1
Branderburger Tor.
ber2
Uuh, aah! Ensipuraisu.

Tuo Spree -joen vierusta onkin erittäin mukava ja leppoisa paikka kiertelyyn etenkin auringonpaisteella. Jos käppäily ei maistu, yksi hyvä keino tutustua kaupunkiin on jokiristeily ja valinnan varaa niiden suhteen riittää. Niinkuin monessa Euroopan suurkaupungissa, myös Berliinissä on kätevintä liikkua paikasta toiseen metrolla. Metrolinjat eivät ehkä alkuun ole yhtä simppelitä kuin vaikka Lontoossa, mutta jos olet joskus metrolla mennyt, niin kovin pahasti hutiin et voi ajella.

ber3
Jokilaivat risteilevät pitkin poikin Spree-jokea.

ber4

No nälkähän siinä kierrellessä tuli ja kun kerta Saksassa oltiin, niin Dönerit oli saatava. Hotellimme läheltä löytyi alan paikka ja voin kertoa, että Saksan kebut pesee lattiaa Suomen vastaavilla aina. Enpä muista, että olisin koskaan syönyt Saksassa huonoa kebbeä, eikä tämäkään kerta tehnyt poikkeusta. Ravintolatarjonta on tietysti monipuolista ja koska kaikille ei ehkä kebab maistu ainakaan kolmea kertaa päivässä, niin nälkäiseksi et voi tuollakaan jäädä.

ber5.JPG
Kebbedöner. Eipä vähä!

Kun kaupunki oli tullut päivän aikana hivenen tutummaksi, kuului illan suunnitelmiin visiitti sattumalta netissä surfatessa löytyneeseen FC St.Paulin fanipubiin. St.Paulin miehenä olin saanut muutkin reissulaiset syttämään St.Paulista sekä etenkin hampurilaisesta Astra -oluesta, niin äänin 3-0 suuntasimme sinne. Ja koska futisreissulla oltiin, pääsimme myös Bundesligan makuun perjantai-illan tv-pelin myötä. Oluthan ei tunnetusti ole kallista Saksassa juuri missään, mutta koska tuo paikka sijaitsee aika syrjässä Mittestä, sai ison tuopin ihanaan 2,80 € hintaan. Eka päivä alkoi olla paketissa ja futislutuuriseikkailut olivat vielä edessäpäin.

ber6.jpg
Ihan kuin kotiinsa olisi tullut. Astra Pub ja St.Paulin fanipaidat katossa.

26.4 Berliini & Dresden. Hertha Berlin – Eintracht Braunschweig

Lauantai. Pelipäivä. Reissun eka matsi edessä ja fiilikset kohdallaan. Plääninä oli hypätä suoraan Herthan pelin jälkeen junaan ja mennä Dresdeniin kahdeksi seuraavaksi yöksi. Niinpä matkalaukut vietiin säilöön juna-asemalle, ruoat naamaan ja kohti legendaarista Berliinin Olympiastadionia.

Olympiastadikalle pääsee neljällä eri junalla Hauptbahnhoffilta ja matka kestää rapiat 15 minsaa. Olympiastadikan juna-asemalta on vielä n. 10 minsan kävelymatka itse pääkallopaikalle ja matkan varrella voi nauttia bisseä, braatwurstia ja muita saksalaisten ravintoympyrään kuuluvia herkkuja. Hertha ei postita matsilippuja ulkomaille vaan nouto tapahtuu Stadikan edustalta olevasta pömpelistä henkkareita vastaan. Meidän mestat fanipäädyn viereiseen kaarteeseen P3-katsomoon maksoi 27 euroa kappaleelta.

ber7
Hyvät tontit P3-katsomossa. Kiitämme aurinkoa ja tunnelmaa, moitimme juoksuratoja.

Vaikka oli vasta huhtikuun loppu, näytti lämpömittari +25 astetta. Täydellinen keli futikselle siis. Olimme osittain Hitlerin suunnittelemalla Stadikalla pari tuntia ennen matsin alkua, jotta ehdimme kierrellä jättimäisellä alueella ja tsekkailla historiallista paikkaa. 1936 vuoden olympialaisia varten rakennetun Stadionin vierestä löytyy sekä uimastadion, että jäätävän kokoinen puistoalue, jossa iso-H aikanaan piti puheitansa. Aikamme pyörittyämme ostimme fanipisteestä asiaankuuluvasti kaulaliinan kaulaan ja yhdestä about 50:sta olutpisteestä virvokkeen käteen.

ber8.JPG
Uimastadikka sijaitsee ihan olympiastadionin vieressä. Kohtuu neuvostoliittohenkinen pytinki.

74 600 katsojaa vetävä Stadion ei ulkoa päin näytä isolta, mikä johtuu siitä, että se on osittain rakennettu maan alle. Hertha myy pelinsä loppuun yleensä ainoastaan Bayern Müncheniä ja Dortmundia vastaan eikä Braunschweig ottelussa ollut ”kuin” vajaat 52 000 katsojaa. Mutta kuten Saksassa aina, oli tunnelma kohdallaan. Siitä piti huolen myös muutama tuhat Braunschweigin kannattajaa. Ainoa miinuspuoli tuolla on juoksurata kentän ja katsomon välissä, joka syö väkisinkin pelin intensiivisyyttä.

Herthan matsit alkavat seuran hymnillä, joka on saksalainen versio Rod Stewardin I am sailing -biisistä. Joukkueiden tullessa kentälle nähtiin tällä kertaa myös komea tifo, jonka jälkeen matsi oli valmis alkamaan.

ber9.JPG
Das Tifo.

Ensimmäinen puoliaika ei tarjonnut pelillisesti ihmeitä, mutta katsomoon porottanut aurinko ja litran tuoppi oli erittäin toimiva kombo. 0-0 tilanteesta tauolle ja uusin eväin toiselle jaksolle. Hertha otti homman haltuun ja pamautti meidän päätyyn kaksi maalia, joten kotivoiton turvin takaisin rautatieasemalla ja koht Dresdeniä. Vaikka meininki katsomossa oli tuossakin pelissä erinomainen, oli ennalta tiedossa että reissun kaksi seuraavaa ottelua pesevät fiiliksessä tuon. Ehkä juuri siksi oli erittäin hyvä, että Herthan peli oli reissumme ensimmäinen paikan päällä nähty matsi.

ber10
Herthan peleissä myydään alle 3 %:sta olutta jostain syystä. Maistui silti!
ber11
Tässä juhlitaan Herthan toista maalia.

Junaliput Dresdeniin kustansivat 40 euroa per suomiturre ja matkaan meni mukavat kaksi tuntia. Tuo juna jolla me suhattiin, kulkee Hampurista Berliinin ja Dresdenin kautta Prahaan. Ei huono yhdistelmä olisi tuokaan, mutta ehkä joskus tulevaisuudessa. Tsekkijunassa oli omat kuuden hengen loossit ja joku saksalaisjantteri joutui kärsimään meidän seurasta koko kaksituntisen ajan. Olkoon onnellinen ettei (toivottavasti) ymmärtänyt sanaakaan meidän puheista.

Mitään kauhean syvällistä Dresden -tietoutta meille ei ollut etukäteen, mitä nyt sen verran olimme ottaneet selvää, että Elbe-joki halkaisee kaupungin kahtia uuden- ja vanhankaupungin osiksi sekä sen, että 2.maailmansodan aikana city oli tuhoutunut melkein kokonaan, mutta rakennettu uudestaan entiseen kukoistukseensa.

Täytyy sanoa, että paikka ylitti odotukset jo ensimmäisenä iltana. Yksi ehdottomasti kauneimpia kaupunkeja, jossa olen koskaan ollut. Vanhan kaupungin puolella oli toinen toistaan hienompia rakennuksia ja erittäin lungi tunnelma. Joenvarren läheiset terassit olivat täynnä ja trubaduurit sekä muut katutaiteilijat ottivat homman näppeihinsä.

dres1
Dresdenin vanhaa kaupunkia iltavalaistuksessa.

dres2

27.4 Dresden. Dynamo Dresden – Karlsruher SC

Dresdenissä majoituimme Ibis Dresden Königstein -hotelliin muutaman sadan metrin päähän rautatieasemalta. Hintaa hotellille tuli kahdelta yöltä 194 euroa, joten kolmen urpon kesken jaettuna vajaat 65 euroa per pyllyreikä. Olin ekaa kertaa Ibis-ketjun hotellissa ja homma toimi kivasti. Buffet-aamiainen tais maksaa kympin naamalta ja oli todella monipuolinen.

Kun aamutuimaan katseli penthousemme ikkunoista kävelykadulle, näkyi Dynamo Dresdenin keltaisiin paitoihin pukeutuneita ihmisiä siellä täällä. Das ist kultur! Matsin alkuun oli kuitenkin vielä nelisen tuntia, mutta fanit olivat jo hengessä mukana.

Koska kyseessä oli 2.Bundesligan sunnuntaiottelu, alkoi se paikallista aikaa jo 13.30. Sehän tarkoitti silloin sitä, että heti kohta aamupalan jälkeen lähdimme vaeltamaan kohti Glücksgas Stadionia, joka sijaitsi parin kilometrin päässä hotelliltamme. Reitti vei läpi vihreän puistomaiseman, jossa saimme ihailla kullitettuja patsaita ja suihkulähteitä. Muutamaa sataa metriä ennen Stadionia arvelimme olevamme aika lähellä, koska mellakkapoliiseja oli joka puolella. Dresdeniä ei turhaan ole sanottu huligaanikaupungiksi, sillä arviolta 20-30 poliisiautoa ja sadat poliisit sunnuntai aamupäivän pelissä tuntui uskomattomalta määrältä. Etenkin, kun vastustaja Karlsruher ei pitäisi olla millään tavalla High risk-listalla. Ja matsin alkuun oli kuitenkin vielä pari tuntia.

dres3
Kullitettu Mozart.
dres4
Yritin kuvata tota poliisiautojen jonoa lähempää, mutta tuli sen verran tuimia katseita, että paparazzihommat piti hoitaa kauempaa.
dres5
Katutaidetta.

Stadikan lähellä ei näkynyt mellakkapoliisien lisäksi juuri ketään muita, joten päättelimme että nyt ollaan väärällä puolella kompleksia ja lähdimme hipsimään oluen kuvat silmissä kohti toista puolta. Läheisessä puistossa näkyikin muutama juottoja täynnä keltapaitaisia Dynamo-faneja, joten ei muuta kuin sinne päin.

dres6.jpg
Paikallinen biergarden pari tuntia ennen matsia.

Päätimme olusien jälkeen lähteä tutustumaan Stadioniin ja olimmekin porttien sisäpuolella noin tuntia ennen matsin alkua. Kaulaliinat kaulaan ja lisää olutta. Tällä kertaa bisset oli ihan ehtaa tavaraa eikä mitään laimennettua litkua niinkuin Hertha Berlinin pelissä. Olin ostanut liput fanipäädyn oikealle puolelle L2- kaarteeseen ja täytyy sanoa, että taas osui valinta ns. lapaan. Liput maksoivat 17 euroa tsipale ja paikat olivat loistavat sekä pelin että fanipäädyn seuraamiseen.

dres7.JPG

Fanipääty täyttyi nopeasti ja ennen kuin jengit olivat kentällä edes lämmittelemässä, oli katsomo käytännössä täynnä. Kun kotijoukkue saapui kentälle, alkoi sellainen meteli mitä edes edellisen päivän Herthan pelissä ei kuullut kuin pariin otteeseen. Tuntui melkein käsittämätöntä, mutta koko pääty lauloi koko lämmittelyn ajan. Ja tässä vaiheessa muu Stadion oli vielä melkein tyhjillään.

dres8.jpg
Dynamo Dresdenin fanipääty.

Dynamolla oli matsissa suuret panokset, sillä joukkue oli kolmanneksi viimeisenä sarjassa ja se tarvitsi kipeästi pisteitä. Ottelun alussa kotijoukkue sai kultai..kylmän suihkun niskaan kuuden minuutin jälkeen, kun Rouwen Hennings kaadettiin pilkun arvoisesti. Nätti sijoitus ja 0-1 vieraille. Dresden räjäytti stadikan vähän ennen puoliaikaa, kun Romain Bregerie tasoitti myös pilkusta tilanteen 1-1:een.

Toisella jaksolla Karlruher siirtyi jälleen johtoon, mutta yleisön piiskatessa omiaan Dresden otti hallinnan jälleen itselleen ja tasoitti 2-2:een noin vartti ennen loppua. Tämän enempää maaleja ei nähty vaikka Dynamo rakenteli vaarallisia tilanteita koko loppumatsin. 2-2 lopputulos tiesi sitä, että taistelu sarjapaikasta ei helpottanut ja kauden jälkeen Dynamo tippuikin 3.Bundesligaan. Harmi, sillä naapurikaupunki Leipzigin muoviseura Red Bull Leipzig nousi kakkoseen ja noissa matseissa olisi mellakkapoliiseillekin ollut käyttöä.  Tässä vielä vähän fiilistä matsista YouTuben muodossa.

dres9
Forza Dynamo.
dres10
Meininkiä kuin Hongan pelissä.
dres11
K-Block fanipääty.
dres12
Fanikauppa tyhjäksi.

Matsin jälkeen suuntasimme fanimyymälään hakemaan matkamuistot ja siitä sitten hotellin kautta hiljalleen kohti keskustaa. Kumma kyllä Dynamo ei näkynyt katukuvassa juuri lainkaan matsin jälkeen, mutta sunnuntaipäivänä kaupunki oli muutenkin hiljainen. Dresdeniä voisi suositella hyväksi matkakohteeksi päiväksi tai kahdeksi, mutta pidempi aika tuolla saattaa jo kyllästyttää. Kaunis ja viihtyisä kaupunki anyways.

dres13
Dresdenin vanha kaupunki.

dres14

dres15
Elbe -joki ja Dresdenin iltavalaistus.

28.4.2014 Dresden-Berliini. Union Berlin – Kaiserslautern.

Dresden oli vähän niinkun nähty ja matka jatkui takaisin Berliiniin. Illalla oli edessä reissun viimeinen matsi, kun Union Berlin kohtasi Alexander Ringin Kaiserslauternin. Olimme takaisin Berliinissä jo joskus kahdentoista jälkeen, joten meille jäi vielä loistavasti aikaa pyöriä pitkin kaupunkia ennen trippiä Itä-Berliiniin.

Viimeisen yön majoituimme LebensQuelle -hotelliin lähelle kuuluisaa Checkpoint Charlien raja-asemaa. 105 euroa yöltä maksanut hotelli ei ollut tasoltaa kummoinen, mutta ei tuossa vaiheessa mitään Hiltonia etsittykään. Lähimmälle metroasemalle oli matkaa kuitenkin yli puoli kilsaa, mikä tietysti matkalaukkuja roudatessa oli vähän hanurista.

ber12
Checkpoint Charlie.
ber13
Pala muuria.

Porukkamme oli sen verran reissussa rähjääntynyttä, ettei mitään kauhean suurta sightseeingiä kukaan jaksanut, mutta kävimme kuitenkin haistelemassa tunnelmaa Berliinin eläintarhan liepeillä ja pyörimme fiiliksen mukaan pitkin katuja. Tuliaisshoppailut olimme päättäneet jättää viimeiseen päivään, joten nyt kerättiin voimia vain illan matsiin.

1.FC Union Berlin on noussut kulttimaineeseen osittain DDR-historiansa takia ja on suuresti kannatettu Itä-Berliinin puolella. Joukkueella on todella aktiivinen ja hieno fanikulttuuri ja seuran kotistadion Stadion An der Alten Försterei on sopivan intiimi luomaan loistavan tunnelman. Sinne siis.

Matka Berliinin keskustasta Stadikalle vie about tunnin, riippuen kuinka suvuvat yhteydet on. Ensin täytyy matkustaa metrolla Ostkreuzin asemalle, josta matka jatkuu lähijunalla Köpenickin steissille. Köpenickin asemalta kävelee Alten Förstereille vielä noin vartin verran, joten matkaan kannattaa varata aikaa.

Ilokseni huomasin, että mukana kulkeneeseen reppuun oli jäänyt edellisestä Berliinin pelistä kaksi tyhjää litran muovituoppia, joita koristivat Herthan isot logot. Ei niitä viitsinyt poiskaan heitttää, joten toivoin ettei porttien turvatarkastuksessa kukaan huomaisi mitään, sillä Hertha ei varsinaisesti ole Union Berlinin ystävyysseura. Noh, kuten arvata saattaa, stevarin kopeloidessa reppuani hän huomasi tuopit, mutta ei onneksi katsellut niitä sen tarkemmin vaan antoi mun mennä alueelle. Tuskin ne olisi mun pääsyä stadionille evännyt, mutta olishan ne Herthan matsimuistot voinut jättää vaikka hotellille.

ber14
Unionin askeettinen fanishoppi.

Stadikalla oltiin ja väsynyt tunnelma muuttui parilla tuopilla paljon paremmaksi. Alten Försterei -Stadion on siitäkin huikea, että kolme neljäsosaa katsomoista on seisomapaikkoja, joka takaa tiiviin tunnelman. Itse saimme hankittua liput pitkän sivun Sektor 3-katsomoon edulliseen 16 euron hintaan. Kiitos vielä FutisForumin nimimerkille Drakon lippujeesistä. Sektorien sisällä voi mennä seisomaan ihan minne haluaa, joten tuolla pärjää nopeat syö hitaat -menetelmällä. Kaappasimme omiksi paikoiksemme läheltä kenttää suoraan keskiviivan kohdilta.

ber15
Alan miehiä.
ber16
Eisern Union.

Muutamat oluet ja Unionin hymni sytyttivät koko Stadionin liekkeihin kuin Cheek teinitytön ja kaikki oli valmista illan matsiin. Tifoilulta ei vältytty tuollakaan ja tunnelma oli huikea alusta asti. Ennakkoasetelmissa Kaiserslautern tarvitsi matsista voiton tai unelmat sarjanoususta karisisivat. Sarjapaikan jo säilyttäneelle Unionille lisäboostia otteluun toi aikaisemmin päivällä tullut ilmoitus siitä, että seuraa vuodesta 2007 valmentanut Uwe Neuhaus jättää tehtävänsä kauden jälkeen.

ber17
Unionin tifo.

Kotijoukkueesta seurasin etenkin vuodesta 2005 Unionissa pelannutta seuralegenda Torsten Mattuschkaa sekä Kaiserslauternista tietysti Alexander Ringin esityksiä. Ring etenkin oli hyvin esillä antamalla joukkueensa vaparit sekä kulmapotkut ja laukomalla kerran tolppaan.

ber18
Alexander Ring antamassa vaparia.
ber19
Seuralegenda Torsten Mattuscka pallossa. Pelaaja siirtyi myöhemmin Energie Cottbussin riveihin.

Union Berlin meni yhdeksän minuutin kohdalla 1-0 johtoon ja meno stadikalla oli maanantai-illan otteluksikin mainio. Laulut raikasivat jokaisessa katsomolohkossa ehkä pääkatsomon katkarapuosastoa lukuunottamatta. Stadion hiljeni hetkeksi 40.minuutin kohdalla Kaiserslauternin tasoitettua, mutta muutaman scheissen jälkeen homma jatkui siitä mihin jäikin.

Toinen puoliaika ei tarjonnut enää lisäosumia, joten pisteet tasattiin maalein 1-1. Tämä tarkoitti sitä, että Kaiserslautern menetti pienetkin saumansa Bundesligan nousukarsintoihin ja se ottikin koville niin joukkueelle kuin vierasreissulle lähteneille faneillekin. Unionin fanit heittivät vielä suolaa haavoihin laulamalla kakkosliigaan jäämisestä. Matsin jälkeen Union Berlin kävi kiittämässä Uwe Neuhausin johdolla koko äänekkään stadikan ja me lähdimme valumaan kohti majapaikkaamme.  

ber20
Uwe Neuhaus kiittämässä yleisöä.
ber21
Danke Uwe!

Union Berlinin matsi oli helvetin hieno kokemus ja seura teki muhun vaikutuksen. Varma homma on se, että tuonne stadionille tulee joskus vielä palattua uudestaankin. Danke schön 1.FC Union Berlin.

Yhteenveto reissusta

Berliinin ja Dresdenin reissut tehtiin jalkapallon ehdoilla. Tämän takia iso osa etenkin Berliinin nähtävyyksistä jäi väliin, mutta saapahan ainakin hyvän syyn mennä sinne uudestaankin. TV-torniin ei noustu ja East Side Gallery jäi näkemättä, mutta ei ne sieltä mihinkään katoa. Uskaltaisin sanoa, että Berliini sopii kaikille. Kaupunki on niin iso, että se tyydyttää niin shoppailijoiden kuin kulttuurinälkäistenkin tarpeet. Kaupungin läpikäymiseen kannattaakin varata vähintaan kolme päivää ja miettiä jo vähän etukäteen mitä haluaa nähdä.

Urheilukulttuurisesti kahden suurimman futisseuran lisäksi lätkän puolella Eisbären Berlin vetää täysiä katsomoita ja tunnelma myös lätkäkatsomoissa on Suomeen verrattuna ihan eri tasoa. Kun menette Berliiniin, suosittelen että käytte katsomassa ainakin yhden matsin jos vaan kohdalle sattuu. Ette tule pettymään oli laji sitten futis, lätkä tai vaikka koripallo. Etenkin Herthan peleihin saa yleensä lippujakin vielä vaikka portilta.

Monet miettivät mitä tälläinen viiden päivän omatoimireissu tulee kustantamaan. Nopeasti laskien hintaa lentolipuille, hotelleille, futismatsien lipuille ja junamatkoille tuli noin 430 euroa per naamari ja tietysti eläminen päälle. Ei ihan halpaa, mutta olimme kuitenkin reissussa perjantaista tiistaihin. Mutta vertailun vuoksi esim. kahden Valioliigan matsiin lipun hankkiminen voi hyvinkin maksaa 150 euroa ja hotelli 100 yöltä. Siihen nähden Saksa on edullinen kohde.

Näihin kuviin ja tunnelmiin. Seuraavaksi jotain aivan muuta.

2 kommenttia artikkeliin ”Futiksen perässä Berliinistä Dresdeniin ja takaisin

  1. Timo Kuokkanen

    Tervehdys Tero! Pari pariskuntaa menossa Oulun seudulta Berliiniin kuukauden päästä ja minulle matkan kliimaksi on heti menopäivänä, jolloin Hertha Berlin kohtaa kotonaan Bayern Munchenin. Kysyisin konkarilta miten saisimme varmasti liput tuohon otteluun. Liputhan eivät vielä ole myynnissä ja niiden menekki taitaa olla hurjaa. Jotta emme sähläisi oston hetkellä kiinnostaa tietää tarkasti miten tulee toimia onnistuneesti. Tarkoitus ostaa ne netistä. Terveisin Timo Kuokkanen

    Tykkää

    1. Moikka! Herthan ja Bayernin liput tuli myyntiin muutama viikko sitten ja myi loppuun 45 minuutissa 😦 Eli enää niitä ei ole Herthan sivujen kautta saatavilla, joten jos matsiin haluatte, niin joudutte maksamaan välitysfirmojen kautta kovan hinnan. Bayern on ainoa joukkue, joka Berliinin olympiastadion myy täyteen. Tuota pelipäivääkään ei ole vielä Bundesligan toimesta lukittu, joten se pelataan 22-24.4 välisenä aikana. Kannattaa tasaisen tappavaan tahtiin kuitenkin vielä kurkkia tuota Herthan lipunmyyntisivua (https://www.eventimsports.de/ols/hbsctk), koska joskus sieltä saattaa jokunen lippu vapautua myyntiin. Toivottavasti tärppää! Tero

      Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s