Postaus on julkaistu alunperin laamanaama.blogspot.fi -osoitteessa 12.3.2015.

Tein extremematkan Lohjalle ja mua hakattiin siellä. Neulalla.

Jo vuosia sitten oon puntaroinut tatskan ottamista, mutta aikaisemmin en ollut kuitenkaan saanut aikaiseksi. Ja ihan hyvä niin, koska joskus parikymppisenä olisin saattanut tatuoida jonkun kiinalaisen nuudelikeiton ohjeen sen kummemmin miettimättä. Tatuoinnilla pitää mun mielestä aina olla joku tarina ja nyt kättä värittääkin alla oleva kuva.

Tota kuvaa lienee syytä vähän avata enemmän, sillä vaikka joka miehellä pitääkin olla ankkurin kuva tatuoituna kädessä, niin ihan kaikille tuo kuvio ei aukea. Noh, mäpä kerron. Tuohon kuvaan liittyy lapsuus, ystävyys, jalkapallo sekä matkailu. Ja kaikki nuo nyt tuppaa olemaan aika merkittäviä asioita mulle.

Lapsenahan pojat on yleensä vauhkoina autoihin, mutta nuori Laamanaamapa tykkäsikin yli kaiken laivoista. Asuin järven rannalla ja ikkunasta näki ohi lipuvia laivoja ja kuuli niiden torvien soiton. Siinä missä muut piirtelivät paperille autoja, väänsin mä laivoja. Satamassa kävin katsomassa kun risteilylaivat lähtivät maisemaristeilylle ja aika usein itsekin olin takakannella katsomassa potkurinkuohuja. Vielä nykyäänkin meret, järvet ja laivat on mulle tärkeitä, joten olkoon tuo kuva muistuttamassa myös siitä.

Jotkut saattavat tietääkin, mutta ne jotka eivät ole Saksan tai etenkään Hampurin skeneen tutustuneet, niin tuo kuva on myös Hampurilaisen Astra -oluen logo, ilman nimeä tosin. Bisselogon tatuointi on ajatuksen tasolla kyllä helvetin junttimaista, mutta avataampa tätäkin vähän enemmän.

Kuvitelkaa tilanne, että teette kaveriporukan kanssa monia helvetin hauskoja matkoja ja jotkut jutut jäävät elämään. Läpät on jäätävän huonoja, mutta tunnelma samalla järkyttävän hyvä ja rento. Kaikilla on kivaa eikä murheista tietoakaan. Ensimmäisestä reissusta lähtien pullo tai tuoppi Astraa on löytynyt pöydästä ja sen logoa on ihailtu. Berlinissä FC St.Paulin fanipubissa 2014 tilanne eskaloitui (en oo muuten koskaan kirjoittanut tota sanaa enkä ole edes varma mitä se tarkoittaa, mutta kuulostaa hyvältä) ja joku sanoi ääneen maagiset sanat ”hitto toi logo ois magee tatuoituna”. Päätettiin siltä istumalta että hitto, niin muuten olisi ja täähän me toteutetaan. Mä olin eka kuka sen nyt sitten toteutti ja samalla mulla on siihen varmasti omakohtaisimmat syytkin. Ystävyyttä, yhteenkuuluvuutta, muistoja. Jumalauta kuin hienoo.

Niinkuin oon aikaisemminkin blogissa turissut, niin Hampuri ja etenkin sen futisseura FC St.Pauli on mulle tärkeitä. Hampurissa on tullut käytyä varmaan useammin kuin Tampereella. Tää tatska kuvastaa myös suhdetta tuohon hienoon Hansa-kaupunkiin sekä sen futisjengiin. Astra on nimittäin yksi FC St.Paulin sponsoreista ja merkittävä osa st.paulilaisuutta. FC St.Paulista voit käydä lukemassa lisää vaikka aiemmin postaamastani jutusta. Nyt myös

Yhteen kuvaan saa kiteytettyä aika monta tarinaa. Sen takia mä ton otinkin ja sen takia pystyn sitä kantamaan ylpeydellä. Tunne edellä on välillä hyvä elää. Isot kiitokset ja suositukset Antsu’s Tattoolle.

Ps. Huomasin että mietit että sattuiko? No ei ees sattunu, vähän nipisti. Silleen kivasti.

Äidille terveisiä!

-Laamanaama