Katowice perjantaina 26.9.2025 klo 17:45. Astumme sisään Katowicen pieneen jäähalliin. Aika paljon on ehtinyt tapahtua ennen tätä hetkeä ja todennäköisesti hyvinkin paljon ehtii vielä tapahtua tämän hetken jälkeen. Meitä on matkassa yhdeksän ja näistä seitsemälle selvisi vasta aamulla lentokentälle, että mihin maahan olemme matkalla. Puolassahan sitä ollaan, koska miksi ei?
Yhteinen hyvä ystävämme Steffe menehtyi täysin yllättäen joulukuun lopulla ja päätimme saman tien, että syyskuun lopussa on aika muistella tuota kaikkien pitämää miestä, joka oli tuttu näky reissuillamme. Hänen viimeiseksi futismatkaksi jäi Italian kierros, jonka teimme kahdestaan vain muutamaa viikkoa ennen hänen poistumistaan. Muutaman kerran hän oli puhunut, että Puola olisi mielenkiintoinen kohde hyvätunnelmaisen katsomokulttuurin sekä etenkin edullisen oluen vuoksi. Niinpä otteluohjelmien julkaisun jälkeen ei tarvinnut kauaa miettiä, kun Krakovan lähistölle osui useita potentiaalisia kohteita ja molempien kaupungin joukkueiden Wisla Krakowin sekä Cracovian kotiottelut. Mutta kuinkas ollakaan, pelipäivien vahvistuttua kaikki ei mennytkään suunnitelmien mukaan. Perjantaina ei lähellä Krakovaa pelattu futista ja Wislankin kotipeli lukittiin maanantaille, jolloin olisimme jo kotona. Onneksi sentään lätkäpeli osui tunnin matkan päähän Katowiceen, joten matka saatiin käyntiin puolalaisen urheilukulttuurin merkeissä. Mennääs ajassa muutama tunti taaksepäin.
Krakova, perjantaina 26.9. klo 14:30. Olimme Mailapojan kanssa ottaneet totutusti matkan suunnitteluhommat kapeille hartioillemme ja täyttäneet viikonlopun kalenterin puolalaisella urheilukulttuurilla ja junamatkailulla. Meistä aika harva oli käynyt koko maassa ja kaikille oli ensimmäinen kerta, kun paikallista futista ja lätkää oltiin katsomassa. Aamupäivän lento oli mennyt oikein mukavasti ainakin minulla, Mailapojalla ja Mieskarkilla, koska olimme upgradenneet itsemme businekseen. Kovin usein Finnairin kusisissa koneissa ei tule syötyä muikkuja, kaiken maailman jutuilla pikkelöityjä kanapihvejä tai edes korvapuusteja, mutta nyt tuli. Kyytipojaksi maistui olut, punaviini ja kaukolennoilta tuttu Finnairin oma drinksu. Muutamaa penkkiriviä taaempana olleet Laamanaaman Halpamatkalaiset valittelivatkin sitten nälkäänsä, kun olimme laskeutuneet. Erikoista. Meille osui lennolle maailman sympaattisin ja hauskin lentoemäntä, joka piti meistä huolen kympin arvoisesti koko matkan. Harvoin sitä tulee koneesta poistuttaessa halattua lentoemäntää, mutta nyt tuli sellainenkin asia tehtyä alla näkyvän Mieskarkin esimerkillä.



Olin varannut meidän koko köörille yhdeksän hengen asunnon vartin kävelymatkan päästä juna-asemalta sekä vanhaa kaupunkia. Iltapäivän plääni oli selkeä kuin Mailapojan viimeisen päälle tekevät matka-pdf:t. Kamat kämppään, jääkaappi tulevia päiviä ja etenkin aamuja varten täyteen, ja kohti ensimmäistä kaupunkia. Kohdetta ei tietenkään muille kerrottu, kuten mysteerimatkoilla on tapana.



Juna puksuttelee kohti Katowicea ja tunnelma vaunussa on kohdillaan. Nokkelimmat ovat jo päätelleet mihin ollaan menossa. Peltomaisemat vilisevät ikkunan takana ja puheensorina sekä nauru täyttää vaunun. Toivomme, ettei vaunussa ole suomen kielen taitoisia ja pelko siitä taitaa olla turha. Kavereita on kiva nähdä pitkän ajan jälkeen ja koska mukana on myös yksi ensikertalainen, ja vieläpä Turusta, niin juteltavaa riittää. Rookie-turkulainen ja hänen turkulainen (kuinkas ollakaan) veljensä ovat loistava lisä matkaan jo pelkästään huumoriaspektin ja kielikylvyn näkökulmasta. Teki mieli sanoos, että ”et kui vaa sä turust ol?” ja tarjota Berliininmunkit tois pual jokke. Jos joku haluaa tilata vaikka firman illanistujaisiin tai pikkujouluihin ohjelmaa, niin näille kahdelle veljekselle vahva suositus.


Katowice, perjantaina 26.9. klo 17. Reilun tunnin junamatkan jälkeen saavumme kohteeseen ja päätämme mennä ensimmäiselle vastaantulevalle terassille oluelle. Siinä missä Etelä-Puolassa on vielä viikkoa aiemmin nautittu helteestä, niin nyt tarvitaan takkia ja pitkiä housuja. Kylmä ei ole vieläkään, mutta alkaa se syksy hiipiä Puolaankin. Posin kautta; oluet kuitenkin pysyy pidempää viileämpinä. Matkalla jäähallille vastaan tulee niin, palmuja, moderneja korkeita lasitaloja kuin silkkaa Kouvolaakin. Aikamoinen mix. Lopulta saavumme Lodowisko Spodekin pihaan, jonka parhaat päivät on nähty todennäköisesti 70-luvulla jos silloinkaan.






Tauron Hokej Liga, pe 26.9.2025 klo 18:30 GKS Katowice – KH Energa Torun 4-3, Lodowisko Spodek, Katowice
Serkkuni, joka on pelannut lätkää Puolassa, suositteli meitä menemään Katowicen kotipeliin tunnelman takia. Kaukalon molemmin puolin on ikäänkuin kolmion muodossa oleva istumakatsomo ja sen päällä seisomapaikat. Kaikki reilu tuhat istumapaikkaa on myyty loppuun kausikorttilaisille, joten hommasimme etukäteen meille seisomapaikat. Halli vetää joidenkin arvioiden mukaan noin 1300 katsojaa, joten missään Nokia Arenalla ei peliä katsota. Hallissa on hyvin tilaa, kun siirrymme ylähyllylle odottelemaan joukkueita jäälle. Lopulta pelin alkaessa istumapaikoista melkein puolet on vapaana, joten kausikorttilaiset ovat todennäköisesti keksineet parempaa tekemistä perjantai-illalle.






Kotijoukkue GKS Katowice eli ystävien kesken Gieksa on ennen ottelua sarjassa viidentenä ja vastustaja Torun neljäs. Yhdeksästä joukkueesta kahdeksan menee pudotuspeleihin, joten sarjajärjestelmä voi näköjään olla muualla vielä huonompi kuin Suomessa. Puolan jääkiekkoliigassa pelaa paljon suomalaisia ja Katowicen keltaisia värejä kantavat mm. Espoosta tuttu Juho Koivusaari sekä Aleksi Varttinen. Torunissa ei suomalaisväriä nähdä, kun taas esimerkiksi Tychyssä pelaa peräti yhdeksän suomalaista.
Ottelun taso ei päätä huimaa, mutta eipä kyllä moni meistä peliä kovin suurella mielenkiinnolla edes seuraa. Gieksan kannattajat hakkaavat rumpua ja laulavat, joka tuo hyvää lisäarvoa pelin seuraamiseen. Jos Puolan liigan tasoa pitäisi arvioida, niin yhden otannan perusteella liikutaan pelillisesti jossain Mestiksen tasolla ja tunnelmallisesti Liigan kärkipäässä.



Meille ehkä isoimpana yllätyksenä tulee oluen hinta, joka on noin neljä euroa. Olimme ajatelleet, että hinta olisi ollut vieläkin edullisempi, mutta kyllä tuollakin saatiin rahoille vastinetta. Kolmen erän jälkeen nostamme kädet ilmaan 4-3 kotivoiton kunniaksi ja poistumme kohti Katowicen juna-asemaa. Iloksemme huomaamme seuraan liittyneen myös aina matkoilla mukaan jostain löytyvän kermalikööripullon, joka nostaa tunnelmaa entisestään. Paluumatka junassa kuluukin vähemmän yllättäen pääasiassa ravintolavaunussa puolalaisia oluita sekä lihapullia nauttien. Saamme myös hetken aikaa jännittää syttyykö puolalainen nainen toisen turkulaismiehen jutuille, mutta tähän varmaan kaikki tietävät jo vastauksen kertomattakin.






Krakova perjantaina 26.9. klo 23:30. Ensimmäisen päivän kuonat on karisteltu koneesta ja on aika valmistautua seuraavaan päivään. Muutama innokas käy vielä kylillä katsomassa iltamenoja, mutta kahden jälkeen yöllä kämpästä ei kuulu kuin kuorsaus ja muita juopuneista ihmisistä pääseviä ääniä. Kaikkia energioita ei kannata käyttää heti ensimmäisenä iltana, sillä huomenna lauantaina on tiukka päivä ja aikainen herätys.
Laamanaaman lutuuripisteet GKS Katowicen lätkäpelille 7+. Pelin taso oli kohtalaisen skeidaa kuten odottaa saattaa, mutta sympaattinen halli ja hyvä meteli sai ihmiset viihtymään. Steffekin ois digannut.
– Lamanowsky
Seuraavaan osaan ——> https://laamanaama.com/2025/10/07/koronan-jaljilla-kielcessa/
Osanotot ystävänne menehtymiselle.
Joitain vuosia sitten meitä oli kahdeksan liikkeellä, kun matkustettiin Ukrainaan. Kudelle matkakohde selvisi vasta lentokentällä, oli kyllä hauska matka, ja tuollainen pitäisi joskus ottaa uusiksi. Puola on muuten kyllä mainio matkakohde, tykkään maasta kovasti.
TykkääTykkää