Tämä juttusarja on omistettu Laamanaaman futismatkojen vakiokasvolle Steffelle, joka nukkui pois äkillisesti jouluna. Viimeiseksi yhteiseksi matkaksi jäi joulukuinen Italian reissu, mutta Steffe tulee olemaan mukana tavalla tai toisella myös tulevilla reissuilla. Aina mukana. Aina matkassa.

München perjantai 28.3.2025 klo 10:00. Neljäs kerta toden sanoo. Olen hommannut Münchenin lennot elämäni aikana viisi kertaa ja näistä kolme edellistä on kosahtanut tavalla tai toisella. Milloin on ollut koronakuppaa, milloin lentolakkoa ja ties mitä. Mutta nyt kone on laskeutunut Franz Josef Straußin lentoasemalle perjantaiaamuna ja kaikki on kivasti. Mitä nyt kello 4.15 paratiisimaisessa Espoossa soinut herätyskello ja 6.50 lähtenyt lento vähän tuntuu raajoissa. Onneksi Helsinki-Vantaan loungesta kello 5.50 löytynyt oluthana rasvasi vähän elimistöä.

Kaiken kiireen keskellä paras tapa nähdä kunnolla kavereita on suunnata ulkomaille muutamaksi päiväksi. Tällä kertaa mukaan matkaan on lähtenyt legendaarinen Mailapoika, jonka vahvuuksia on erinomainen matkojen suunnittelukyky, PDF-tiedostot, myhäily sekä hyvät vehkeet; Mailapojan veli, joka selvitti try-out-testinsä hyväksytysti muinoin Saksan reissulla sekä uutena tulokkaana kyproslainen veistos, jota tässä voidaan kutsua vaikka nimellä Souvlaki (nimi muutettu).

Hotellimme sijaitsee Olympiaparkin lähellä ja aikaisesta lennosta johtuen saavumme hotellille jo ennen kahtatoista. Mailapojan uskomaton charmi ja kauniit sanat takaavat sen, että saimme huoneen kolme tuntia ennen check-in-aikaa ja saimme laukut jemikseen, sillä juna kohti ensimmäisen illan pelipaikkaa Ulmia lähtee jo yhden jälkeen. So far so good sanoisi saksalainen, jos englantia puhuisi.

Ulm perjantai 28.3.2025 klo 15:30. Juna puksutteli epäsaksalaiseen tapaan suurin piirtein aikataulussa kohti Ulmia, tuota Baden-Württembergin osavaltiossa sijaitsevaa kaupunkia, jossa elelee vajaat 130 000 asukasta. Kaupunki sijaitsee Baden-Württembergin osavaltiossa Münchenin ja Stuttgartin puolivälissä noin puolentoista tunnin päässä molemmista suurkaupungeista. Matka taittui varsin viihtyisästi ravintolavaunussa, josta saimme vallattua oman loossin. Junasta ostettujen tuoppien sekaan saattoi livahtaa myös ennalta hankitut bisset, sillä lämpenemään niitä ei kannattanut päästää. Tunnelma. Se nousee.

Itse Ulmin kaupungissa kannattaa kurkistella kengänkärkien lisäksi myös yläilmoihin, sillä sieltä löytyy maailman korkein kirkontorni, jonka huippu heiluu 161,5 metrin korkeudessa. Kun tuo nähtävyys oli bongattu ja pakolliset kuvat otettu siirryimme Mailapojan minuutin tarkan matkasuunnitelma-PDF:än mukaisesti Münster Kebabiin, vähemmän yllättäen kebabille. Valtavan kokoisen annoksen tuhoamisen jälkeen seuraava rasti oli hieman eroottisesti nimetty panimoravintola Herren Keller, jossa maistui olut, vähemmän yllättäen. Keväisen sään ansiosta kävelymatka kohti Ulmin Donausstadionia taittui leppoisasti. Pelipäivä alkoi hiljalleen näkymään myös kaupunkikuvassa.

Mikäli olet suuntaamassa Ulmiin, niin Albert Einsteinin kotikaupunkina tunnetuksi tullut paikka on myös kohtalaisen viriili yliopistokaupunki, jossa toisena isona lajina on koripallo. Ratiopharm Ulm pelaa paitsi pääsarja BBL:ään, myös Eurocupia, ja vetää kotiotteluihinsa tuhansia katsojia.

Ulm Donaustadion perjantai 28.3.2025 klo 17:30. Donaustadion eli Tovana-stadion on saaanut nimensä vieressä virtaavan joen mukaan. Se on rakennettu vuonna 1925 eli se täyttää tänä vuonna pyöreät 100 vuotta. Ihan samalla kentällä ja samoilla katsomoilla ei toki tällä hetkellä pelata, mutta sijainti sekä historia ei ole muuttunut mihinkään. Aikaisimmilla kausilla 3. Ligassa pelatessaan joukkue on joutunut talvikuukausina lähtemään evakkoon, koska stadion ei ole saanut pelilupaa jalkapalloliitolta. Tällä kaudella fasiliteetteja on parannettu, joten nyt Ulm saa nauttia kotikentästään koko kauden. Vahvasti kasarihenkinen stadion vetää reilut 17 000 katsojaa, joista seisomapaikkoja on 10 000. Kaudella 2024-2025 yleisökeskiarvo on ollut vähän yli 15 000, joka viitisen tuhatta enemmän kuin edelliskaudella 3. Ligassa. Ulm vetää siis yli 10 prosenttia kaupungin väestöstä pelipäivänä stadionille.

SSV Ulmin viime vuodet ovat olleet tuloksellisesti jyrkkää ylämäkeä. Kaudella 2022-2023 seura pelasi neljännen sarjatason Regionalligaa, 2023-2024 3. Ligaa ja nyt 2024-2025 2. Bundesligaa. Tällä menolla Ulm juhlinee Mestarien Liigan voittoa viimeistään vuonna 2028. Tai sitten ei, seura on nimittäin nyt lähellä putoamista takaisin 3. Ligaan, mutta sekään ei ehkä maailmanloppu olisi, sillä alle kymmenen vuotta sitten SSV Ulm pelasi jopa viidennellä sarjatasolla Uberligan Baden-Württemberg lohkossa.

Johannes Reichert on tämän hetkisistä pelaajista todellinen seuralegenda. 33-vuotias puolustaja on pelannut yhtä kautta lukuun ottamatta seurassa kaudesta 2007. Alkukauden Ulmia valmensi Thomas Wörle, joka tuli seuraan 2021 valmennettuaan Bayern Münchenin naisia, mutta hänet korvasi 11.3.2025 Robert Lechleiter, joka valmensi ennen pestiään U19-joukkuetta. Ulm voitti Wörlen alaisuudessa viimeisestä 19 ottelusta vain yhden (!) ja nyt seura tekee kaikkensa, että se säilyisi 2. Bundesligassa. Helppoa se ei ole, sillä 26 ottelun jälkeen sarjasijoitus on toiseksi viimeinen 20 pisteellä.

Ostin matsiliput SSV Ulm – SV Darmstadt peliin joukkueen lipunmyyntisivuilta heti, kun ne tulivat myyntiin eli reilu kuukausi ennen matsipäivää. Yhden lipun hinnaksi seisomapaikoille tuli kohtuulliset 17 euroa. Istumapaikat menee käytännössä aina jäsenille ja kausikorttilaisille, mutta seisomapaikoiltakin näkee hyvin, kun on ajoissa stadionilla.

SSV Ulmissa suomalaiskatsojien mielenkiinto kohdistuu erityisesti Pikkuhuuhkajien parimetriseen keskikenttäpelaaja Luka Hyryläiseen, joka on napannut ison roolin SSV Ulmin ryhmityksestä. Lainapestillä oleva Hoffenheimin sopimuspelaaja on pelannut 25 ottelua ja saanut hyvät arvostelut. 16-vuotiaana futiksen perässä Saksaan muuttanut Hyryläinen onkin ainoa suomalainen, joka Ulmin valkomustaa pelipaitaa on historian aikana kantanut.

2. Bundesliga pe 28.3.2025, klo 18:30 Donaustadion Ulm. SSV Ulm – SV Darmstadt 08 2-1 (0-0) Yleisömäärä 15 500

100-vuotta vanhan, 2. Bundesligan tasolle aivan liian huonokuntoisen, Donaustadionin seisomakatsomossa on täyttä. Pelin alkuun on viitisen minuuttia. Kotikannattajat ovat nostaneet SSV Ulmin tuhannet kaulaliinat päänsä päälle ja laulavat balladimaisen, joskin laimean tylsän, seurahymnin kertosäkeen mukana täydestä sydämestään. ”Forever, forever, forever now: Ulmer Spatzen, SSV”. Vieraspäädyn 1400 Darmstadtista saapunutta kannattajaa ovat värjänneet katsomon vihreäksi kylteillään, joten tunnelmaa ei perjantai-illasta tule puuttumaan.

Vierasjoukkue SV Darmstadt 98 on pelannut mielenkiintoisen lähihistorian. 10 vuotta sitten joukkue nousi pitkän alasarjataipaleen jälkeen 2. Bundesligaan ja on päässyt kolmella kaudella haistelemaan myös Bundesligan kirkkaita valoja. Näistä viimeisin nuuhkaisu oli kuitenkin pikavisiitti, kun joukkue sijoittui kaudella 2023-2024 viimeiseksi ja tuli sukkana alas Zweiteen. Ennen Ulm-ottelua SV Darmstadt on sarjassa sijalla 13. Joukkueen alkukauden suurin tähti on ollut 12 maalia tykittänyt ruotsalainen Isac Lidberg.

Joukkueet ovat pelanneet ennen kuluvaa kautta samalla sarjatasolla kaudella 2010-2011, jolloin molemmat seurat tahkosivat ”nelosdivaria” eli Regionalligaa. Paljon on Tonavassa tuon jälkeen vettä virrannut. Joukkueet ovat kohdanneet 26 kertaa historian aikana ja tasaista on ollut. Molemmat joukkueet ovat voittaneet 10 kertaa ja kuudesti on pelattu tasan. Syyskaudella Darmstadtissa matsi päättyi 1-1. Edellisen kerran Die Lilien vieraili Ulmissa marraskuussa 2011.

Ottelu olisi muuten valmis alkamaan, mutta koko kenttä on savun peitossa SSV Ulm-kannattajien soihdutusten vuoksi. Koska päädyt ovat avonaiset, ei ”tuulettamiseen” mene paljoakaan aikaa ja tuomari pääsee viheltämään pilliin. Meidän harmiksemme Luka Hyryläinen ei päässyt ottelussa avaukseen, mutta peliminuutteja lienee silti luvassa myöhemmin tänään.

Tunnelma on hyvä. Ultrat pitävät molemmissa päissä jatkuvaa ääntä ja välillä myös muut katsomonosat osallistuvat laulamiseen. Ei tätä voi ehkä verrata Saksan kaikista lutuurisimpiin paikkoihin, mutta viihdymme, vaikka peli on kohtalaisen tylsää. Onneksi sentään tarjoilu pelaa ja koska olemme janoisia suomalaisia, niin ostamme kuuden tuopin pahvisen kantotelineen, jonka pantti on yllättäen viisi euroa. Kallista pahvia, mutta ainakin ekologista, kun roskaa ei jätetä lojumaan katsomoon. Itse 0,4 litran olut stadionilla maksaa 4,50 plus kahden euron pantti, mutta koska Saksa ja nykyteknologia ei vielä vuonna 2025 mahdu samaan lauseeseen, niin lähikiskassa maksutavaksi käy vain käteinen. Onneksi olemme valmistautuneet tähänkin.

Ensimmäinen puoliaika ei tarjoa pelillisesti juuri mitään muuta kuin yhden Darmstadtin tolppalaukauksen, mutta toinen muutti kaiken. Hetken näytti siltä, että Saksassa on uusi vuosi maaliskuussa, sillä toinen jakso starttasi melkoisella vierasfanien pyroshowlla. Kahden minuutin rakettien ampumisen jälkeen pelikin pääsi hiljalleen alkamaan.

Ulm tarvitsi ottelusta käytännössä pakkovoiton ja en tiedä mitä käärmekeittoa kopissa oli syötetty, sillä kotijengi tuli ihan eri ilmeellä toiselle jaksolle. Kellossa oli 51. minuuttia, kun kotistadion räjähti huutoon. JAAAAA! TOOOOOR! Kenttäkuuluttaja huudattaa yleisöä: Lucaaaaaas RÖSER, Lucaaaaaas RÖSER, Lucaaaaaaas RÖSER. Danke. BITTE! 1-0.

Kun kulkee niin kulkee. Hetken päästä nähdään illan helmi, kun Die Spatzenin, suomeksi varpusten, Oliver Batista Meyer ampuu ehkä uransa hienoimman maalin. Jostain 30 metristä lähtenyt kierteinen veto uppoaa yläkulmaan ja katsomo sekoaa. 2-0! Kaunista. Darmstadt kuitenkin kaventaa piakkoin ja loppupelin saamme jännittää kahta asiaa. Tulisiko Luka Hyryläinen kentälle ja päästäänkö juhlimaan kotivoittoa.

Ensimmäinen toive toteutuu, kun varsinaista peliaikaa on jäljellä vartti. Hyryläinen saapuu kentälle ja ottaa käytännössä melkein heti keltaisen kortin. Paremminkin olisi voinut nuoren suomalaisen peli alkaa, mutta sitten mies pääsee tatsiin. Hyryläinen pelaa varmasti ja voittaa tärkeitä pääpalloja voittoa puolustaessa. Lopulta tuomari viheltää pilliin ja kotijoukkue pääsee juhlimaan kulmakatsomon eteen soihtumeressä. Hieno ilta sai arvoisensa päätöksen.

Siihen onnen hetket loppuvatkin, sillä kun pääsemme takaisin juna-asemalle huomaamme, että paluujunamme on yli tunnin myöhässä. Ei muuta kuin McDonaldsin kautta kaljalle ja lopulta juna Müncheniin starttaa puolitoista tuntia myöhässä. Aikainen herätys on melkein koitua erään seurueemme jäsenen kohtaloksi, mutta onneksi taistelutahtoa löytyy ja saavumme hotellille yhden jälkeen yöllä. Seuraavana päivänä emme ole onneksi Deutsche Bahnin armoilla, koska lauantain otteluna on FC Bayern München – FC St. Pauli. Sitä ennen on kuitenkin ohjelmassa lyhyet ja huonolaatuiset yöunet.

Laamanaaman lutuuripisteet SSV Ulmille 8,5. Kiehtovan vanha stadion ja 80-luvun meininki tekivät vaikutuksen. Tänne voisin tulla uudestaankin! P.s. Onneksi ei satanut avotaivaan alla.

Herren Keller, Döner Teller,

Laamanaama